Maailmanparas tähystyspaikka

Myrsky: Oli kyl hiano homma, 

ku Ensku ja iskä rakensi meille 

tämmösen maailmanparhaan tähystyspaikan.

Tuisku: Joo, niin oli.

Tästä me nähään tosi kauas ja pitkälle.

Myrsky: Ja ihan kaikkee.

Miks toi äippä huakailee?

Nauttis ny maisemista.

Tuisku: Näikkö, tual liikkuu jotain?

Myrsky: Jep! Heti tarkastaan, mitä siäl on.

*hau, hau, wuh, wuh*

Marjas

Käytiin marjas.

Koiramamma keräs ja me syätiin.

Kepeää keskiviikkoa, kamut!

100 vuatta ja neljännesmiljoona

Tiiättekö kulkaa, ku meijän Elsa-mummo täyttää tänään 100 vuatta.

Hirmeesti onnee mummolle!

Me ei päästy juhliin mukaan,

jokka oli lauantaina, 

vaan meitä oli hoitamassa Koiramamma.

Hyvässä huamassa siis oltiin. 

Iskä ja äippä oli löytänny Koiramammalle mukin.

Voisko enää osuvampaa tekstiä mukissa olla!

Joo ei.

Ai neljännesmiljoona?

Sen verran paljon on ollu meijän plokissa lukukertoja.

Se on paljon se.

Joo on.

Seurakoirailua

Joo, me ollaan tultu semmoseen tulemaan,

että me ollaan enempi niiku seurakoiria ku mettästyskoiria.

Tässä me pietään seuraa iskälle, joka lukee kirjaa.
Hyvin mahutaan, ku iskällä on pitkät koivet.
Äipän töpöjaloista ei ny viittitä haastella mittään...

 Täs me seurataan tarkkaan pihatapahtumia ja uutuuksia.

Ny oli tullu korppeja meijän pihalle.

Sitten me seurataan meijän äippää aina ja koko ajan.

Äippä sanoo meitä perskärpäsiks.

Siis täh?

Tiätty me seurataan, ku me ollaan kerta seurakoiria.

Joo. Seuraillaan!

Aatelisnokka

Myrsky: Kuulkaa, mä annan teille, kuamahyvät,

kullanarvosen neuvon, ei kantsuu mennä tervehtiin amppareita.

Tuloksena oli meinaan aatelisnokka.

Lauantaina oltiin Vorsasa käyskentelemässä.

Eikä muuten haukuttu kelleen,

noh, Tuisku nyt ihan pikkasen saatto haukahtaa,

mut se valkonen pikkumusti haukku ekaks.

Äippä oli onskuna.

Myrsky ilmapuntarina

Myrskyn mietteitä:

Tiättekö kuulkaa, ku mulla on yks yliluannollinen kyky.

Joo on.

Mä oon mäyräkoiran muatonen ilmapuntari.

Mä tiädän satavarmalla, 

millon sataa ja etenkin ukkostaa.

Jos on ripsauksia ja ropsauksia tiadossa,

niin mua saa raahata pihalle sekä lenksulle.

Jos taas ukkostaa, vaikka ihmiskorva ei viälä ukkosta kuule,

niin mä tuun levottomaks ja pyrin syliin.

Voisko mut tuatteistaa?

Olisko kysyntää?

Mä voisin kertoo, että onks sopiva matonpesupäivä 

tai kantsuuko lähtee marjaan ja silleen.

Äippä, voit ihan rauhassa maalata,

ei oo tulossa sadetta eikä ukkosta.

Välillä pitää ottaa päikkäreitä ladata akkuja,

että sisäinen sääasemani pysyy vireessä.

Elonkiertoo ja ittepoimintaa

Lähettiin heti aamusta retkelle Elonkiertoon.

Ken tästä portista käy,

saa kokee kaikkee metkaa.

Ei auta nualasta ennen ku tipahtaa?

Joo, ei.

Aurinkoinen keli muuttu tihkusateeksi.

Saman värinen ku me,

mut sanoo muu.

Mikä se oikein on?

Me harrastetaan pallon peluun lomassa ittepoimintaa.

Tässä on vuarossa vatut.

Marjaista viikkoa teillekin, kuamakaverit!

Pitkä ja pimeä yä

Tuisku: Kuka sä oot?

Tunneks mä sut?

Äippä: *niiskuttaa järkyttyneenä*

Tuisku: Äläs ny, äippä!

Leikkiä mä vaan laskin.

Kyä mä sut VIÄLÄ tunnen,

vaik ootkin ollu pois kotoota

ainaskin sata yätä.

Äippä: Yhen yän vaan olin...

Tuisku: Joo, mut se yä oli PITKÄ.

Toikko tuliaisia?

Kesäilyä

Tuisku: Mitä sä veikka hommit siäl?

Myrsky: Nautin kesäilystä...

Riamullista kesää, kuamakaverit!

Tuisku siilikuiskaajana

Tuisku tarinoi:
Voi gaumeeta, ette kyllä uso,
mitä tänään tapahtu!
Mä löysin siilin.
Ihan itte hokasin sen.

Siili oli jumittunnu meijän verkkoaitaan.
Iskä sitten irrotti siilin varovaisesti ja
siirsi aijan toiselle pualelle,
siis eri pualelle ku me.

Eikä me yhtään sitä siiliä säikytely,
ihan oltiin nätisti ja silleen.
Äippä kyl räpätti ja
äimisteli meijänkin eestä.
Joo.