Sohvanvaltaajat

Vanhan sohvan aikaan me pojat saatiin roikalehtiä sillä pitkin ja poikin. Saatiin raapia ja remeltää. Saatiin nukkua ja leikkiä niiku haluttiin. Oikein vilkkaitten koirapoikien unelmasohva.

Sitten äippä sai sisustuspuuskan ja sohva lähti. Nyyh. Kankaisen lempparisohvan tilalle tuotiin nahkainen. Eikä tässä vielä kaikki! Voitteko kuvitella, että nahkasohvan mukana tuli totaalikielto päästä sohvalle. Aatelkaa! Ei. Ei sohvalle. Not. Alas. Tommosia komentoja karjui meijän iskä. Äippä ei sanonu mitään, kun tää sohvakielto oli meijän iskän idea. Noooh...

Kuinkas sitten kävikään:

Ketkä luulette, että tossa nahkasovalla köllii? Ai me vai? Ei, ei, ei. Kuulkaa, kun siinä on kaks hampsteria. Joo-o. 

Iskä luavutti ja päätti, että aina ku me hypätään sohvalle, meistä tulee hampstereita. Keh heh. Ketkä on tän talon kingejä? 

Me ollaan hampstereita kaikki

kun oikein silmiin katsotaan... 

(mukailtu J. Karjalainen)

Kuten huomaatte nukkumisasennostamme, niin toiseen täytyy luottaa kovasti... Rattosaa sunnuntaita ja levätkää tarpeeksi!

Lisäys: Hamsteritanssi

Sadepäivän aktiviteetit

Tiättekö mitä voi tehä sadepäivinä?

Kuis teillä?

Myrsky ja Tuisku sähkömiehinä

Muistaako kukaan elokuvaa Pekkä ja Pätkä sammakkomiehinä? Me mukailtiin meijän postausotsikko myätäileen Pekkaa ja Pätkää. Me ku kuulema ollaan ku Pekka ja Pätkä tai Majakka ja Perävaunu. Ei me ny osata sanoo, että onks noi arvonimet arvonnousua vai sitten ei.

Meillä meni uuni riks ja poks ja äippä osti uuden. Meijän vakkarisähkömiäs tuli asentaan sitä uutta uunia. Mehän heti tietysti rynnättiin apupojiksi. Ja täytyy kyllä myäntää, että hyvin me se uuni saatiin kytkettyä. Ollaan me niin eteviä!

Monogrammipatja

Me saatiin uus patjapussi. Se on tehty justiinsa vaan meille. Ai miten niin?

Näkeehän sen jo noista monogrammeista: M & T.

Niiku Myrsky ja Tuisku.

Äippä tilas tän päällisen Vekki nimiseltä taiteilija-ompelijalta. 

Hänellä on mäyrispoika nimeltä Karkki.

Tässä patjassa on koristeena rivi nalleja.

Niitä sanotaan ampi... aplo... aplikaatioiks.

Äippä kierrätti ja leikkasi vanhasta peitosta pehmikkeet pussin sisään. 

Kyl tässä kelpaa kölliä.

Lisäys: Karkki onkin TYTTÖ, niiku Namu. Hih, meijän täytyykin lähtee visiitille. ;)

Veljespainia

Kun nyt tässä on viikko paistateltu söpöydensädekehä päämme päällä, niin nyt näytämme toisen karvamme luontomme.

Emme suosittele kuvia heikkohermoisille!

 

 

Aika hurjaa menoa, vai? Veljespainia. Kaikella rakkaudella.

Ilmeitä

 

Me vähän tuumattiin, että laitetaan vielä pari tämmöistä söpistelykuvaa näytille. 

Toivottavasti ette ihan kylläänny. 

Toi meijän äippä on ny saanu semmosen iilin, että meijän täytyy olla paikoillaan ja ottaa erilaisia ilmeitä. Ilmeitä! Repikää siitä. Pöh.

Eteenpäin, yhteistuumin

Myrsky: Me saatiin yhteinen talutin. Arvaatteko miksi? 

Myrsky: Noh, tiätysti siksi, että äippä voi keskittyä kuvaamiseen, kun iskä taluttaa meitä 

y-h-d-e-s-s-ä ja samassa taluttimessa. Ja kuten kuvasta näette, ei ihan onnannut. Tuisku on monella tapaa kehityksen jarru.

Tuisku: Täh? Mä mikään jarru oo. Sähän se meet ihan vika suuntaan.

Myrsky: Kato Tuisku, tääl oli kesällä lehmiä. Mä haukuin niitä hirmeesti. Nyt niitä ei näy.

Tuisku: Täh? Lehmiä? Täh?

Myrsky: Onks sun Tuisku pakko pinkoo tolleen? Mikset sä osaa jolkottaa rauhallisesti tai sitten hölkätä kevyesti? Toi sun pyrähdys-pysähdys-taktiikkas ärsyttää.

Tuisku: Täh? Mitä? Täh?

Pojat: Sitten taas pönötettiin kuvattavana. 

Kyllä me lopulta jo melko mukavasti mentiin tuossa jakotaluttimessa.

Potretti

Tässä on virallinen, siis kotona otettu kylläkin, potrettikuva meistä. 

Myrsky on 18 kk ja Tuisku 4 kk. Äippä sanoo, että me ollaan komeita poikia.

Valokuvakisa

Puoli seitsemän -ohjelmassa julkaistiin lemmikkiaihinen valokuvakisailu. Siihen voi osallistua Facebookissa. Me lähetettiin sinne Myrskyn Lentävä Nakki -kuva.

Näissä kuvissa (ja maisemissa) me lenkuroidaan. 

Toivotamme rapsakkaa viikon loppua kaikille!

Tällä kuvalla osallistuttiin PS.-kisaan:

Mimoosa Monster

Tuisku: Mua sanotaan Mimoosaksi. Mä oon kuulema yhtä herkkä ja hempee. Voi kyllä pitää paikkansakin. Ainaskin multa pääse joka päivä ilo- ja pelkopissit ja välillä ihan-muuten-vaan-pissit. Onneks mulla on toi Myrsky-isoveikka Turva-Toverina.

Keskiviikkona sain tehosterokotteen ja tällä kertaa en edes kiljunut, vaikka ell:i siihen varautuikin. Tiättekö paljon painan? Arvatkaapa.

Mä painan 4,4 kg eli mun nimi, Monster, oli enne. Toisaalta olen Mimoosa ja toisaalta Monster. Tota on kyl vaikee panna paremmaksi tai pahemmaksi.

Äippä on taas touhunnu ja järjestellyt meijän tavaroita. Tuli se uus muovimakuukoppa, mikä kyllä on ihan jees. Äippä tilaa siihen lisäks Vekiltä hianon patjan. Mutta mistä toi lelulaatikko oikein tuli? Täh!!! Lelujen kuuluu olla lattialla ja mialummin joka huoneessa, että voi leikkiä just sillon ku siltä tuntuu. Mut ei kuulkaa, kun meijän kaikki lelut on Lelu-Laatikossa. Kauhee vaiva kaivella niitä sieltä ja levitellä ympäri huushollia.

Ei mul nyt tällä kertaa oo muuta sydämelläni, joten kivaa perjantaita ja näkyillään! Joo, ja Myrskyltä terkkuja kanssa.

Ai joo, ja viäl semmonen tärkee juttu, että mä nostan oikeeta takakoipee pissatessa. Ihan ku Myrsky. Oonks mä ny niiku Miäskoira?

Pallottelua

Myrsky: Kaikkihan tietävät, että mä olen pallohullu. Nyt olen saanut Tuiskun viekoiteltua hommaan mukaan. Se mahtuu ahtaisiin koloihin ja auttaa etsimään kadonnutta palloa. On sillä omakin pallo. Ensku, äipän veli, toi Tuiskulle ihan oman keltaisen pallon, jossa on naru päässä. Ja Tuiskuhan tykkää. Jesh!

Äippä: Tässä on tää pallo. Älä sitten heti työnnä sitä semmosiin koloihin, ettet sitä saa sieltä. En millään ehdi, enkä varsinkaan viitti, könytä sun pallos perässä koko ajan.
Myrsky: Juu, en vieritä ja kieritä palloa mihinkään koloseen. Tossa ihan keskellä pihaa vähän pyörittelen. Vannon! Heitä jo.

Hetken kuluttua pihalla tapahtuu seuraavaa:

  

Myrsky: Tuisku, tuu jeesaan. Mä en saa pallooni millään tuolta portaiden alta.

Tuisku: Joo, ans ku mä tuun kattoon. Syvällä on. Ei me tota saada.

Pojat: Äippäää! Tuu auttamaan!

Nallettaa

  

Tuisku: Huomenia blogikansa! Tulin vaan kertomaan, että Myrsky keksi Nallelle, painimisen ja nuutuutuksen lisäksi, uuden käytön. Nallen päällä on pehmosta nukkua. Kattokaa vaikka kuvista! Ihan parhautta. Kyllä toi Myrsky on viksu veikka.

Nallenpehmeää alkavaa viikkoa teille kaikille!

Sisustusuutisia

Myrsky: Tulin vaan kertomaan, että meillä sisustetaan. Meillä miehillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Äippä määrää kaapin kopan paikan.

Me saatiin tilava muovinen koppa. Meillä oli rottinkinen, äipän mielestä nätti ja Tuiskun mielestä tosi kiva askarteluväline. Arvaatte varmaan kumman tahto voitti. Äipän. Rottinkikoppa on ties missä ja tuota muovikoppaa ei Tuisku ole, vielä, älynnyt nakertaa.

Olis kiva nähdä teidän lempparikoppianne...

Menokasta sunnuntaita teille kaikille!

Nami nam...

Tuisku: Joo, tos toi Sotkija ny syä ja mun pitää pysyy vesikupin tällä puolella. Arvatkaa tekeeks tiukkaa? Tekee kuulkaa.

Tuisku: Mitä mun nuaret silmät näkevätkään! Sotkija pudotti muruja lattialle. Nami.

Tuisku: Odottavan aika on pitkä. Hotki Sotkija, hotki ja puperra oikein paljon roiskeita lattialle. Nami nam.

Lisäys: Tämä on kirjoitus nro 50.

Sfinksimallit

Olimmeko malleina sfinkseille?

Me saatiin lisää I ♥ your blog -tunnustuksia. 

Me and my dream dogs -blogin piiiia kirjoittelee mukavia tarinoita ja tapahtumia lemmikeistään.

Helmin ja Taikan blogissa polskii ja akiliitää kaksi vettäpelkäämätöntä koiratyttöä. Helmi oli jo Pyry-papan blogikaveri.

Kiitokset!

Huomenta blogiväki

Aamuisin kannattaa herätä lempeästi. Pitkät venytykset tekevät poikaa ja höpöä. Päikkäreiltäkin kannattaa venyttäytyä hereille.

10 000 (10 022) lukukertaa tuli sitten täyteen. Jubilee!

Haluatteko lukea juttujamme jatkossakin?

Arvoituksen ratkaisu

 

 

 

Palloahan minä sieltä tyynyn takaa tonkasin. Kiralia arvasi aivan oikein. 

Vähänkö me täällä hihiteltiin teijän mainioille arvauksillenne. Oli ne niin mahtavia. Kiitos!

Ootteko muuten huomanneet, että meijän blogia on kohta lukenu 10 000 ihmistä/koiraa/kissaa/pupua/yms.?

Kuva-arvoitus

Myrsky: Helmi-kissa teki varjokuvia ja saimme kertoa mitä näimme. Mutta mitäs minä olen tekemässä alla olevassa kuvassa? Onko arvauksia tai suorastaan tietoa?

Helmijuttu

Helmi-kissan blogissa oli varjokuva-arvauskisa. Leikkimielinen tietysti. Arvatkaa mikä oli palkintona? Helmin fanikuva!!! Aatelkaa, fanikuva. Kyllähän me sitten heti mentiin katsomaan niitä Helmin tekemiä varjokuvia ja vastailtiinkin. Me nähtiin:
1. Kuva: siin on sorsa, jollon patti päässä.
2. Kuva: siin on sorsa, jollon voimakas alapurenta.
3. Kuva: siin on delfiini evä pystys.
4. Kuva: siin on Helmi. 

Eikä tässä vielä kaikki. Me voitettiin fanikuva! Posti toi meille Helmin valokuvapostikortin. Se on aivan helmijuttu. Eikä tässäkään vielä kaikki. Kirjeessä oli äipälle mäyräkoira. Naukulan Mamma oli ostanut mäyräkoiran 15 vuotta sitten ja lahjoitti sen nyt meidän äipälle. Aatelkaa! Tuommoisen aarteen antoi pois. Täytyy todeta, että siinä on kissa ja emäntä yhtä suloisia ja hyväsydämisiä. Äippä aikoo laittaa mäyräkoiran häntään sormuksia ja Helmin kuvan sen viereen. Nyt on meilläkin ihana kissa, sanoo äippä.

Lämmin kiitos meiltä kaikilta Naukulaan!