Taiteellista

 Meil oli kiss... eiku koiranpäivät.
Joo.
Äippä lähti hummailemaan Hesaan.
Meitä tuli hoitaan ihanista ihanin Koiramamma.
Leikittiin ittemme väsyksiin, Koiramamma jako herkkuja,
saatiin täydellistä palvelua ja ihan parasta oli,
et saatiin nukkuu Koiramamman viäres yämme.
*sydän*

Äippä oli käyny taidenäyttelyssä kattelemassa Toven teoksia.
Ja tiätty niin hianolla taiteilijalla on mäyräkoira parissakin teokses.
Joo.

Taidetta oli ilmestynny meijänkin lähialueelle.
Taidekoulun oppilaat oli maalannu kerrostalon ruman autotallin seinän.
Vaude!

Rauha maassa (tai sohvalla)

 Äippä totes, et kerrankin meil on hiljasta ja rauhallista.

 

Tuiskun turinoita

 Tuisku: Kyä oli messevä päivä.
Ensku tuli käymään.
Ja hetihän me lähettiin kimpassa Saaren kansanpuistoon.

Täs mä terhakkana tarkkailen ulapalle.
Mut ei siäl ollu mitään eikä ketään.

Sisko ja veikka hötkyili.
Mä nuuskuttelin kaikkee ihan rauhas.
Oottakoon, hätäpöksyt.

Kyä oli mukavaa!

 

Siänii yms. syksyistä

 Wiima: Nää punaset somat siänet tuaksuu vaaralliselle.

Tuisku: Tota noin niin, sil aikaa ku äippä lähti ettiin hiirenliskii,
ni mä päätin toimii.
Hiiriongelma poistu.

Kaupunki näyttää koreelta.
Ihan niiku mekin.
Joo.

Wiima: Takarajalla kulkee harmiteltavan niukasti väkee,
mut vahdin silti ja teen varppina hälytyksiä.
On tual puskis luurannu kauriitakin.
Äippä valittaa, et mun ajohaukku on korvia särkevän kimeetä.
En tunnusta.

Viäl sananen tai pari...

Kattokaa, miten hianosti meijän Heli (Laaksonen) kirjuuttii Naamakirjaan meistä. Voi että! Kyä me ny haljetaan ilosta ja ylpeydestä, eikä vallankaan vängätä vastaan tota lausumaa. Joo ei.

Yks vitsikkämppi blogei o viäny mun syrämeni valla. O olemas nimittäis 3 mäyräkoira ja heijä ihmine Kaisa, kirjojen pääl ymmärtävi kaik, ja nyy he on kirjottanu HIANON arvion mu uurest Poimit sydämeni kirjahyllystä:

”Runot oli, meijän äipän miälestä, sydämes palavia, kaipuuta herättäviä, puutarhurille passeleita (aiko etsii resedan), unelmallisia sekä merkityksellisiä. Äippä hurmaantu. Me kans. Varsinkin, jos tosiaan olis voinu poimii niitä luita pakkasaltaasta.

Meil on kaks kirjahyllyy. Sinne mahtuu sydämii ja kirjoi. ”

http://myrskytuisku.blogspot.com/2021/08/poimit-minulle-luun-pakastealtaasta.html

Kuva: Kaisa Väisänen. Kiitos teil kaikil neljäl! Kiinnostuneen kuulen lissäki ihmiste ja eläinte ajatuksi täst erikoiskirjast!

Luamulämpöö

 Heissan hopsan, karvakuanokamut!

Tääl ollaan.
Pihalla ja puutarhassa.

Ollaan nautittu lämpösistä päivistä.
Meijän ihmisveikan tyttis Mervi,
käy muutaman kerran viikossa meil kyläilemässä,
meijän takii tiätty, ku ollaan näin vastustamattomii,
ni päästään laumana lenksulle ja liikenteeseen.
Mervi taluttaa aina Tuiskua,
ku se on vähän suuresti haasteellinen rimpula.

Nurtsilla kelpaa taas kirmailla ynnä palloilla,
ku äippä leikkas sen lyhkäseks.
Äippä: Niin, ettei tule väärää käsitystä,
niin leikkaan nurmikon pari kertaa viikossa,
ettei pitäisi olla isompaa nurisemista,
edes mäyräkoirilla.

Ku äippä puuhaa pihatöitään,
niin nokostellaan luamulämmössä.

Kyä oli upee kesä.

Lisää nokostelua luamulämmössä.