Uppopallomestariopettaja

Tuisku turisee:

Kaikkihan tiätää, että mää oon ihan mestarisluakkaa uppopalloilussa.

Mulla on hampaat ku hailla ja osumatarkkuus ku haukalla.

Noh, Karkin äippä sano, että Karkki ei mee KOSKAAN veteen.

Mä siihen, että opetetaas tyttöö vähäsen.

Ja näytin mallia.

Huamaatte varmaan, että meijän Neiti Myrsky ei tassujaan kastele.

Joo ei.

Mitäs tapahtu!

Karkki oppi heti ja lähesty vettä ja palloo pelottomasti.

Noh, melko pelottomasti kummiskin.

Venyy, venyy...

Äippä: Mee Tuisku uimiskelemaan ja hae se pallo.

Tuisku: Mee ihan keskenäs vaan!

Rohkelikoilla on pallot ja eräs-tiätty-nimeltämainitsematon-musti jäi rannalle ruikuttaan.

Täs mä näytän, että miten pallo pepataan lampeen.

Näin tälleen, kuanolla.

Äippä: Mitä sää Tuisku teet?

Tuisku: Ai mää vai?

Äippä: Juurikin sää!

Tuisku: En mää mittään, täs vaan haistelen,

että onks tää pampu laho tai silleen.

Äippä: Joo, annas niitten pampujen olla ihan rauhassa.

Kyllä mää rehuni hoitelen.

Upee päivä huiman hauskassa seurassa.

Ja varsinkin, kun Karkki kasteli varpaansa ja

Karkin äippä oli ihan äimänkäkkyläisenä.

Mörssäri ja höyhensarjalainen

Myrsky kertoo:

Me oltiin melkkis samankokosii, taikkas niiku painosii,

pari vuatta sitten.

Meil oli elopainoo 5,9 kiloo,

vaikka Tuisku oli kyl piänemmän näkönen.

Sitku kulkuset poistettiin,

ja meistä tuli konsulenttejä,

paino nousi 6,7 kiloon, kummallakin.

Äippä tossa on jo pidemmän aikaa hokenu,

että onks Tuisku kutistunnu.

On se, ja mä patvinut.

Tänään käytiin puntarissa ja tässä lukemat:

Myrsky 7,4 kiloo

Tuisku 6,3 kiloo

Tuisku, höyhensarjalainen

Myrsky Thö Mörssäri

Kuulolla!

Kui monelle iloselle mutkalle voi mäyriäisten korvat taittua?

Me arvataan, että tsiljoonalle.

Tässä esimerkkinä muutama,

manneskiineinä Karkki ja me, Puhurit.

Tota noin niin, aina ei kyllä olla kuulolla,

sanoo meijän äippä.

Daa!

Noh, eihän sitä ehi kovassa vauhissa kaikkea kuuleen.

Loikka ja kuinka se tehään

Tuisku tilittää:

Tää oli huippuhauska päivä,

ku Karkki tuli käymään.

Pelattiin palloo.

Tiätty.

Kuis sitten sattukaan,

meinaan äippä heitti pallon,

muka vahingossa,

omenapuulaatikkoon.

Myrsky ja Karkki parku molemmilla pualilla lootaa.

Mä siihen, että täh? 

Täs ei ny itku auta.

Tarvitaan toimintaa.

Ja hyppäsin lootaan.

Karkki juaksi parkuen äippänsä luakse,

että tuu äkkii auttaan,

Tuisku putos laatikkoon.

Mä, että täh?

Mä mitään putonnu,

ku haen hallitusti pallon.

Hyppäsin ketterästi poispoikkeensa lootasta.

Ja vein pallon Karkille.

Karkki pussas kiitokses Myrskyä.

Mä, että täh?

Muahan sun olis pitänny pussata.

Sit taas pelattiin.

Ihan parhautta.

Tilastoja ja muisteloita

Meijän hyvän plokikamun, Wuppe,

plokissa oli tilastotietoja.

Mekin päätettiin kattoo, 

mitä meijän plokin taustalla tapahtuu ja

kuka meitä lukee ja silleen.

Ollaan melko tylsiä tyyppejä eli

tiedossa ei oo mitään järisyttäviä paljastuksia.

 

Alotettiin plokkaamaan 2.7.2012.

Jutun nimi oli Tästä se alkaa...

Olipa muuten miälikuvitukseton otsikko, voi yhenkerran sentään!

Meillä, tai oikeestaan Pyry-papalla, oli ploki Vuodatuksessa,

mutta me muutettiin siältä pois, 

ku se ploki hävitti meijän kuvat ja tökki muuteskin pahasti.

Tässä nää muistelot ja sitten niihin tilastoihin.

Ollaan melko kansainvälisiä hemmoja. Vai?

Sairaudet on kiinnostaneet meijän lukijoita eniten.

Muistatteko ne Tuiskun gaumeet haavat?

Ihan hirmeet ja pelottavat.

Onneks Tuisku on ny pysyny terveenä ja pirteenä.

Meille löydetään googlettamalla ihan vaan Myrsky ja Tuisku,

noi on eniten käytetyt hakusanat, 

oikeestaan myös ainoot.

Sitten meille ohjautuu väkee Ollin, äipän, Sulon ja Namun, 

Myrsky-kissan ja Iivarin plokien kautta.

Meil on kamuina kaikenrotusia koiria ja kissoja kans.

Meil on useita uskollisia lukijoita, 

jotka ovat seuranneet meijän plokeja jo Pyry-papan aikaan.

Uudet ja vanhat lukijat ovat yhtä arvokkaita,

ja tykätään kybällä teistä kaikista. Muiskut!

Tässä vielä sattumanvaraisia kuvia meijän plokeista:

Pyry-pappa

Myrsky

Myrskyn kuuluisa sivumulkaisu,

mikä on päätynyt kirjan- ja levynkanteen.

Tuisku ja Myrsky

Örvellettiinkö juhannuksena?

Juu ei.

Me pojat nukuttiin pehmeessä unipussissa sateen ajan ja

illalla paisto aurinko ja päästiin lenkuralle.

Huikaiseva juhannuspäivä tulossa!

Aurinko paistaa heti aamusta ja päästään palloileen pihalle.

Äippä aiko maalata Pömpelinsä valmiiks,

joten meillä on pallonnakkelijakin messissä.

Reipasta juhannusta!

Kyä ei olla ehitty pökkelöitymään,

niiku nää Enskulta saadut patsaat,

meinaan ollaan pihailtu ja palloiltu ahkerasti.

 Ollaan ahkeroitu ja oltu lapion varressa,

tai ainaskin melkein, kiinni.

Äippä sano, että haittana.

Kyä ei olla oltu.

Reippaina ollaan kupsuteltu äipän apurina,

ja pietty äipän pallonheittokättä notkeena.

 Vauhdikasta, ja samalla leppoisaa, juhannusta!

Punahäntäinen koira ja muita tarinoita

Kyä taas tänään tuli todistettua,

että se nainen, joka asuu täällä äippä,

on pikkusialunen ihminen.

Jaa miks?

Mepä kerrotaan.

Äippä maalas vajaansa sisäpualelta, punasella värillä,

ulkopuolella sataaripsutteli vähän päästä.

Me pelattiin palloo.

Tiätty!

Ja tehän tiiätte meijän pallot,

jos ne ei plumsahda lampeen,

niin ne lirvahtaa koloihin ja

tässä tapauksessa vajan alle.

Tiätty!

Äippä jumppas kiitettävästi ja kapus tikkailtansa alas 

koukkimaan sitä juupelin (äipän ilmaus) palloo siältä vajan alta.

Ehkä noin kymmenen kertaa.

Joo.

Sitten äippä hyyty.

Äippä vaan seiso siällä tikkaittensa yläpäässä
maalipytty ja sivellin kädessä ja
kiältäyty auttamasta.
Me sit itte hyäkättiin sutena pallon kimppuun,
älämölö päällä.

Lopulta äippä armahti meijät ja
koukki pallon esille.

Punahäntäinen koira?
Jep.
Se oli Tuisku.

(Tää on 500. postaus.)

Kuappia, palloja ja kesäpäiviä

 

Mistähän se äippä aina hoksaa, 

että ollaan oltu kaivelemassa kuappia pihalla?

 

Koiramamma toi lisää palloja.

Nää vinkuu, ainaskin vähän aikaa.

Nauttikaa kesästä!

Raksamestareina ja kukkakuoppienkaivajina + tsempit Ekalle

Ihan aluks, me tsempataan meijän koirakamua, Ekaa, 

ku sitä puri joku piski eilen.

PITÄKÄÄ KOIRANNE KIINNI!
(Katso ed. postauksen kommentti.)

Tosi järkyttävää, ja toivottavasti Eka paranee pian, ja kotiväki toipuu järkytyksestä.

 

Kyä tää kesä on mäyriäisille, ja tietysti muillekin, kiireistä aikaa.

Pitää tutkii ja retkeillä,

lenkurareittien varrella on paljon haisteltavaa ja katteltavaa.

 

Pihalla sitä puuhaa vasta onkin!

Pitää toimia raksamestareina ja kukkakuoppienkaivajina ja silleen.

Huh huh, kyä illalla uni maittaa.

Tyrsky, Muisku ja valemäyrä

Täs on meijän valemäyrä.

Se töröttää Marjatarhassa väsymättömänä vahtina.

Tyrsky ja Muisku: 

Käytiin heti aamusta pallottelemassa pihalla.

Gaumee kylmä tuiverrus.

Meitähän se ei haitannu,

mut pallonheittäjän käsi hyyty.

Ilosta menoo ja meininkiä kaikille kuomille!

Ps. Vähän hintsusti tulee näitä meijän juttuja, ja kommentteja teijän plokeihin,

meinaan ku äippä kuapsuttaa tual pihalla peffandeeros pystyssä aamusta iltaan,

niin ei taho aika riittää mihinkää muuhun, tärkempään.

Uppopalloja, tirppa ja Koiramamma

Tässä meijän palloilunäyte.

Niikus näätte, ja tulee todistettua,

pallot lirvahtavat lampeen ihan ittekseen.

(Äippä tyhjensi lampee, siks toi vesi näyttää niljalta.)

 

Tirppa: *tsirp, tsirp*

Myrsky: Sun kotis ei oo täällä.

Mää oon meijän perheen lintutarkkailija ja

hoksaan aina kaikki linnut, 

vaikka ne olis kuinka piäniä tahansa.

Muita lintutarinoitamme voit lukee tästä:

Lintujentarkkailupäivä ja arvaus

Rohkelikkomoodi

Piipittäjä

Koiramamma kävi ilostuttamassa meitä.

Sanottasko, että oli messevä päivä.

Joo.