Musta Möökö

Tuisku: Ai kamalaa, mitä tapahtu!

Oltiin käppäilemässä ihan muinakoirina,

ku puskista paukkas tiälle musta Möökö.

Lappis, sano äippä.

Minähän äidyin parkuun ja 

huutaan niin että mäki raikas.

Äippä meinas saaha sydärin.

Juu, ei se Möökö ollu ilkee eikä ärhäkkä,

mut säikähin ihan tosissani.

Ny mulle jäi sitten pelkovaihe päälle,

pälyilen viäl enemmän ku ennen ja

väpsähdän varjoja ja silleen.

Köllöttelin illalla äipän viäressä sohvalla,

ku jotain paukahti ulko-ovella,

mä rupesin vapiseen ku haavanlehti.

Aikasemmin en oo pelänny kovia ääniä,

en ukkosta enkä uuden vuaden raketteja.

Saas nähä, miten jatkossa, tuumas äippä.

Perhepotretti,

äippä kyl väitti että tää on mun selvhie.

Lauantaina oli näin komee keli.

Heräämisiä uuteen päivään

Aamulla meinattiin, 

että ei viittitä ollenkaan herätä ja nousta.

Oli meinaan eilen tosi surmee keli.

Pyrytti, tuiskus ja myrskys.

Onneks äippä kuitenkin sai houkuteltua meijät liikkeelle.

Huiman hiano keli!

Ja palloja putkahteli hangesta tusina tai tiu.

Äipän heittokäsi vetristy.

Jee!

Keokätköilemässä

Reippailua loskan ja rännän joukossa.

Onneks oli hilpeetä seuraa,

oltiin nääs keokätköilemässä

Kirsin ja Rockyn kaa.

Ollaan sitä miältä,

että tää uus harraste on sittenkin käheetä,

ku nähään uusia maisemia 

ja päästään haisteleen/maisteleen tuareita tuaksuja.

 

Vaik teijän huamio kiinnittyy tiätysti meihin komeisiin koiriin,

niin kuvis on myäs keokätköjä, meijän äippä ja Kirsi.

 

Paisto aurinko vähän aikaa aamusta lauantaina,

mut muuten on ollu melkosen suheroo keliä.

Ei se kyl oo menoo ihmeemmin haitannu,

ollaan pihailtu, käyty käppäilemässä jäällä,

siis järvenjäällä, tosin tiätkin on kyl ihan lipettijäisiä,

keokätköilemässä ja silleen.

Ilosta ja menokasta viikkoa teille kaikille!

Tyynynpäällisiä ja kuvauspalkkoja

Äippä osti uusia tyynypäällisiä ja 

kaulahuivin ja vaikka mitä.

Kuasi on kyl jetsulleen jees.

Kekkäs taas valjastettiin esitteleen äipän ostoksia?

Aivan, joo.

Tällä kertaa saatiin sentäs kuvauspalkkojakin.

Äippä teetti viime vuanna meijän kuvista heiluvat korut korviinsa.

Upeet! Tiätty, ku kuvissa on meikämäykyt. Joo.

No, ny sitten korusetti on täydellinen,

ku siihen löyty mätsäävää kaulakoru.

Näitä mäykkyjuttuja myy T:mi Virve Maukkonen.

(Tää ei oo maksettu mainos.

Korviksien tilauspaikkaa äippä ei enää muista.)

Kortti ja ilosia hyppyjä

Tattista kovasti kaikista ystistoivotuksista.

Saatiin me koree korttikin,

semmonen tyttökoirantuaksunen.

Sen lähetti Tiitu ja Sirpa. Kiitti!

Eilesteen tuuli joku vööni.

Oisko sukuu sille laitteelle,

millä äippä kuivaa harvat ja harmaat hapsensa?

Niin tai näin,

aurinko paisto, ja taivas oli täynnänsä palleropilviä.

Mentiin jäälle käpeksiin.

 

Ai, kysykkö miks iskä hyppii?

Hän oli niin hurjan ilonen.

Ei vaiskaan,

ku äippä käski hyppiin,

että tulee liikettä kuviin.

Täh?

Eiks meijän vipellykset riitä???

Kamujenpäivää teille kaikille!

Liikuntaa ja liikkuvaa kuvaa

Lauantai oli hilpee päivä,

ku pakkanen häippäs ja

Koiramamma tuli tilalle.
Laatuaikaa.
Noi tiatterivehkeet oli vaan hetken esillä,
kyä me saatiin kaikki huamio osaksemme ja
herkkuja kans,
niiku tiiätte kyä Koiramamma tiätää,
mistä mäyräkoirat tykkää.
Joo.

Äippä sano, että päivä oli väriltään perusvillasukka,

mut ei se menoo haitannu.

Käytiin järvenjäällä juaksemassa ja äippä pällisteli naapureiden pihoja,
joita ei muullon nääkään, paitti jos uis tai soutelis.



Tässä vielä Myrskyn ja Inkun riamukasta talvimenoa
ja ääninupit kaakkoon, sillä taustalla soi iskän räyhäkkä musa.

Sävy sävyyn

Me valitaan aina pallot sointuun meijän pukimiin.

 

Myrsky: Ööö... kuules kuama, sul on mun pallo.

Nötkötit

Äippä sano, että me ollaan hänen omia piäniä nötköttejä.
Meistä tää oli enempi ässäkeksimuadostelma.

Mitä liä tarkottannu,

mut meikämäykyt nautti koko mäyräkoiranmitalla auringonpaisteesta.

Välillä vaan käännettiin kylkee ja annettiin lämmön levitä.

 

Joo, ja tuli viäl miäleen, että meijän kuva on Minun maisemani -kuvakisassa mukana.

Saa tykätä ja painella sydänpainiketta.

Äipän plokissa on kisasta enempi tiatoo.

Kuka sammutti valot...

...kysyy meitin mäyräkoirapatsas.

Olipa eilen ja tänään kätsyt kelit.

Käytiin pitkillä lenksuilla.

Iskä nappas kuvan meistä ja äipästä pellolla,

mut käpeksittiin me järvenjäälläkin ja

sepä vasta olikin kliffaa, hei.

Kadonneen lumen metsästäjät

Ei löytyny.

Tiättekö kuulkaa, että meilpäin tääl maalla,

kulkee kirjastoauto.

Melko tavatonta ja käheetä.

Herrasmiästen iltahetki

Myrsky: Istutaan iskän kaa iltaa kotikahvila Kuppi & Kepposessa.

Luut

Kyä luut on koiran parasta herkkua.

Tosin meillä menee vatta vikkelälle tuareista luista,

niin ollaan siirrytty syämään sonninsuteja.

Mukavasti kuluu aika rouskutellessa.

 

On toi meijän äippäkin aika kova luu,

meinaan tossa valokuvauksen saralla.

Nappas meistä sääkuvan, taas.

Ollaan menty jo laskuissa sekasin,

että monessako sääkuvassa ollaan komeiltu.