Myrsky: Mun pallo meni, tiätysti ihan vahingossa, kannon juureen ja
se pallo alko kaivautuun yhä syvemmälle ja syvemmälle.
Ihan ittekseen. Vannon.
Mä perässä.
Tuisku: Kui sun pallos aina kaivautuu maahan?
Tuisku: Karkki oli meijän kans leikkimässä.
Tosin Myrsky lualaili suurimman osan ajasta,
mut muahan se ei yhtään haitannu,
ku mä sain leikkiä Karkin kaa ihan kahestaan. Ei paha.
Täs meil oli vähän hempeempi hetki meneillään.
Karkki on kaunis ja kiltti.
Oikee unelmatyttis.
Mulla ku on vähän huano tapa jemuttaa palloja,
niin Karkki vähän suuttu ja meinas lähtee pois.
Mä sit huikkasin sille, että tuu takas, täs on sulle tää toinen pallo. Joo.
Myrsky: Ehkä vähän epäesteettinen kuvakulma,
mut mä jouduin kaivautuun tosi syvälle,
ennenku mä tavotin sen mun karanneen pallon.
Hyvä luala.
Mä luulen, että tonne viärii, ihan vahingossa, viälä aika monta palloo.