torstai 31. joulukuuta 2020

sunnuntai 27. joulukuuta 2020

Joulu Jussilassa

 Tuisku: Meil on ollu melko värikäs vuasi.
Muutettiin uuteen kotiin.
Äipästä tuli yksinhualtaja.
Totuttiin kyl nopeesti eleleen nelistään.

Perinteistä joulukuvaelmaa ei kuiteskaan unohettu.
Meijän harmiks.


Myrsky tuumas,
et se on liian vanha tähän hömpötykseen.
Moiskautti vaan kannustuspusun Wiiman kuanolle.


Siukun kans sit parhaamme mukaan esiinnyttiin.
Tonttuiltiin, väitti äippä, eikä silleen hyvällä tavalla, kuulemma.


 Kyllästyttiin.



Vaik täytyy todeta,
että onnistuin kyl äärimmäisen tyylikkäästi kaikissa kuvissa.

Aaton aattona lähettiin reissuun.
Ei mitään käryy minne.

Ku saavuttiin perille,
niin meit oli vastassa outo piha järvimaisemalla.
Meille oli tehty verkkoaitaus keskelle pihaa.
Haisi Jussille, sille valkoselle komistukselle,
mikä on käyny meillä kyläilemässä.


Ypötettiin.
Hämmästeltiin.
Äippä vaan höpötti, että riamuitkaa, juaskaa.
Pöh.

Jussi, se iso vaalee, vartioi pihaansa.


Pimpula ja Jussi pääsi somikseen.
Joo, me pojat ei ihan, ainaskaan viälä,
joten aitaus meijän miästen välissä on ihan tarpeellinen.

Semmon joulu meillä tällä kertaa.
Saas nähdä, mitä uutuuksia tuleva vuas tua tullessaan.


Kotona kuiteskin ootti tuttu ja turvallinen Koiramamma.
Neljän päivä reissu otti voimille,
ollaanki nukutti vuarokaus ympäri.

Ootellaan uutukaista vuatta!

keskiviikko 16. joulukuuta 2020

Tuiskun hajatelmia

 Tuisku: Täs ihmisveikan sylis on hyvä olla.
Samal voin miättii tulevii ja muistella menneitä tapahtumia.
Joo.


Enskun kans käytiin viikolla siäl kival torpalla,
Korteniemen perinnetilalla.
Se on huisin miälenkiintonen paikka,
vaik tiätty ny ei ollu enää kanoja eikä lampaita paimennettavana.
Mut retkeiltiin mettäpoluilla ja järvenrantussa.


Ton mahtikuusen alla on aina käytävä.
Suajasa ja salaperänen soppi.


Ensku otti äipästä ja meistä kuvan,
ku tassuteltiin torpan viäritte.


Ensku ei ollu käyny Kyynäränharjulla,
joten käytiin sekin paikka esittelemässä.

Kyä nää piänet pyrähdysretket virkistää,
ja unikin maistuu sitten kotona niin hyvältä.


 

torstai 10. joulukuuta 2020

Karvajuttu

 Meil oli karvaripäivä.
Koiramamma tuli nypsyttään Wiimaa,
ku hän ei kehannu enää kattoo Pimpulan hapsottavaa turkkia.


Pimpula Pampula Paimentyttö kävi ammattikarvarilla täs joku viikko sitten.
Toi oikee tassu on ammattilaiskarvarin hoitelema,
ja vasemman tassun on nypsyttänny Koiramamma.
Kumpi on paree...


Koiramamman sylis oli välillä tunkua.


Yks sentään maltto välillä käydä pihal tarkistamassa viälkö linnuil on ruakaa.
Ensku toi tommosen kolmenruakalajintarjottimen.
Kyä kuulkaa käy kuhina, ku jokaiselle on jotakin nokittavaa.


 

maanantai 7. joulukuuta 2020

Retkeilyä satees ja auringos

 Aina on hyvä sää ja syy retkeilylle.
Ainaskin ku Ensku astuu remmiin mukaan.


Suhmurainen sää ei hidasta menoo.
Janon voi sammuttaa järvivedellä.


Myrskyn ilmeestä päätellen,
kiäleen tais tarttua hiakanmurusii.


Vaan tänään oli huikee keli.
Aurinko pilkisteli, ja oli rapsakkaa käppäillä Enskun möksällä.
Niin superia!


 

tiistai 1. joulukuuta 2020

Vanhoja juttuja, harmaita partoja ja joulukuuta

 Myrsky: Tämmönenkin muisto putkahti esiin.
Mää Forssan lehdes esittelemässä plokiani.
Oon jo vuaden vanhana ollu näin etevä.
Ja komee.


Ny on leukaan tullu harmaata,
mut ei se ihmekään,
ku täytän ens vuanna 10.
Siskolikan kanssa kuitenkin reippailen.


Tuisku jää nykysteen kotiin,
ku sitä ressaa kaikki, ihan kaikki,
ni se päätti äipän kaa, et paree jäädä sohvalle varttoon,
ja mennään vaan omalle pihalle heittään palloo ja juakseen.
Tuikku lähtee mukaan lenksutteleen vaan sillon,
ku sillä on oma taluttaja, niiku Ensku, Ihmisveikka tai Mervi.

Täs taulus mä oon velupoika Tuiskun kaa ikuistettuna.
Tuikku Muikkunen oli tos viäl pentu.
Ny silkin on harmaata kuanos ja käpälis.

Joulukuuta kaikille kuamille ja palvelijoille!