Herkullista vuatta 2021!
Kuamat ja palvelijat, ootte meille tärkeitä.
Joo.
Tuisku: Meil on ollu melko värikäs vuasi.
Muutettiin uuteen kotiin.
Äipästä tuli yksinhualtaja.
Totuttiin kyl nopeesti eleleen nelistään.
Perinteistä joulukuvaelmaa ei kuiteskaan unohettu.
Meijän harmiks.
Aaton aattona lähettiin reissuun.
Ei mitään käryy minne.
Ku saavuttiin perille,
niin meit oli vastassa outo piha järvimaisemalla.
Meille oli tehty verkkoaitaus keskelle pihaa.
Haisi Jussille, sille valkoselle komistukselle,
mikä on käyny meillä kyläilemässä.
Semmon joulu meillä tällä kertaa.
Saas nähdä, mitä uutuuksia tuleva vuas tua tullessaan.
Tuisku: Täs ihmisveikan sylis on hyvä olla.
Samal voin miättii tulevii ja muistella menneitä tapahtumia.
Joo.
Kyä nää piänet pyrähdysretket virkistää,
ja unikin maistuu sitten kotona niin hyvältä.
Meil oli karvaripäivä.
Koiramamma tuli nypsyttään Wiimaa,
ku hän ei kehannu enää kattoo Pimpulan hapsottavaa turkkia.
Myrsky: Tämmönenkin muisto putkahti esiin.
Mää Forssan lehdes esittelemässä plokiani.
Oon jo vuaden vanhana ollu näin etevä.
Ja komee.
Tuisku jää nykysteen kotiin,
ku sitä ressaa kaikki, ihan kaikki,
ni se päätti äipän kaa, et paree jäädä sohvalle varttoon,
ja mennään vaan omalle pihalle heittään palloo ja juakseen.
Tuikku lähtee mukaan lenksutteleen vaan sillon,
ku sillä on oma taluttaja, niiku Ensku, Ihmisveikka tai Mervi.
Täs taulus mä oon velupoika Tuiskun kaa ikuistettuna.
Tuikku Muikkunen oli tos viäl pentu.
Ny silkin on harmaata kuanos ja käpälis.
Joulukuuta kaikille kuamille ja palvelijoille!