Wiima: Mä oon valmis!
Joko mennään?
Tulkaa tekin mukaan
mun reissulle Korteniemen perinnetilalle.
Huippu pähee paikka, koirillekin.
Joo.
Lähettiin äipän kaa viättään tyttöjenlaatuaikaa
eläkeläisporukan kans.
Mähän en siis tiätty oo eläkeläinen,
äippä vaan.
Tää perinnetila kuuluu Liesjärven kansallispuistoon.
Polut on paikoitellen haastellisia.
Ainaskin tämmöselle töpöjalkaselle koiruuliinille.
Äippää, ja muitakin retkeläisiä, vähän nauratti,
ku mä oon tottunu hyppäämään esteiden yli,
ja ku eteen tuli niin korkee puunrunko
etten pääsykään ryytloikkaamalla yli,
vaan mun olis pitäny mennä ali,
niin olin ihan pihalla, eiku ymmälläni.
Noh, pian mä opin meneen yli sekä ali.
Tilanteen mukaan.
Joo.
Kyä oli hiano retkipäivä.
Aurinko paisto ja järvi oli tyyni.
Erärenki kerto perinnetilan miälenkiintosesta pitkästä historiasta,
niiku vaik, että hänen mummonsa oli syntyny paikan savusaunas.
Ai jumpe!
Tommoseen torppaan meijänkin äippä on syntyny,
ja hän oli viikon vanha ku kylpi ekan kerran savusaunas.
Vilahtiks tossa kala...
Mettässä on erimittasia reittipolkuja.
Oli pehmosta tallustella.
Taukopaikka.
Tääl on muutes keokätkö...
Kaikki kiva loppuu aikanaan.
Sitten vaan kuano kohti parkkipaikkaa ja kotiin.
Joo.