Me tykätään linnuista, siis silleen, että ajetaan niitä takaa ja mitä suurempi lintu, niin parempi meteli. Joo. Niiku fasanaanit. Mahtava ääni.
Eilen lähettiin lenkuralle ja heti pihalla törmättiin ekaks räksälaumaan. Joo. Varmaan arvaatte, että vauhditettiin niitten lentoo. Sitten tuli vastaan tirppa. Talitintin poikanen oli vissiin siitä
poikueesta, minkä äippä pelasti. Sille me ei rähisty, mutta tuijotettiin tiiviisti.
Meijän äippähän ei oo mitenkään rohkee ihminen. Silleen vähän hauskaa, kun hän kirjottelee dekkarinovelleja. Me ollaan sitten otettu semmonen rooli, että puolustetaan laumaa ja suojellaan kanssa. Tästä on seurauksena valjaissavetämistä, rähinää ja äipän suhinaa.
Äippä on nyt ryhdistäytynyt katteltuaan Koirakuiskaajaa. Kun vastaan tulee koiria, lapsia, juoksijoita, mopoilijoita, hevosia laitumella tai mitä tahansa liikkuvaa tai liikkumatonta, niin äippä oikasee ryhtinsä ja tuijottaa päättäväisesti eteenpäin. Nyt mennään eikä meinata!
Joo, me aateltiin auttaa äippää ja ollaan nätisti, kun äippä siirtyy tohon rohkelikkomoodiinsa. Meijän käy häntä sen verran sääliks. Me ollaan niiku että ei huomattas mitään, vaikka hetihän me hoksataan, että edessä on nyt jotain
äipälle ahdistavaa. Meitä ei haittaa, me autetaan meijän säikkyä äippää mielellään.