Haaveita

Tuisku: Tässä mä enskun polvilla töröttäen haaveilen herkkuluista.

Tää haave onneks toteutui.

Myrsky: Mä haaveilen Karkista.

Tää haave ei toteutunnu, harmitus.

Apilankukkia

Äippä halus ikuistaa apilat ja apinat meidät  aamulenkuralla.

Myrsky: Meneeks tual tiällä joku koira?

Äippä: Pojat, viittittekö kääntyy tänne päin, pliis!

Myrsky: Kuulikko?

Tuisku: Täh?

Pojat: Eiks tää olis ny niiku tässä?

Kuvailet sitten niitä kukkias pihalla.

Ihania tyttöjä

Eilen oli huima yllätyspäivä. Karkki tuli kyläileen ja kisailtiin sen kanssa.

Ja arvatkaa mitä?

Inkku tulee vissiin tänään kyläileen.

Kyllä meitä Poikia hellitään, aaah...

Tota noin niin, mikä tässä kuvassa teijän miälestä mättää?

Oikein.

Meillä on tässä kuvassa liian piäni rooli.

Meijän kylätiellä on remppa meneillään, siksi on noita isoja mättäitä.

Mehän kyllä niistä tykätään.

Noon hyviä postilaatikoita.

Urosvyö eli nyt tuli stoppi pissimiselle

Myrsky: Mullahan on tämmönen kiusallinen taipumus liriä nurkkiin, siis sisätiloissa. Mä en ole oikeestaan koskaan ollu kokonaan sisäsiisti. Pentuna se vielä jotenkin meni, mut näin aikuisena, mähän oon jo 2-vuotias,  niin ymmärrettävästi meijän ihmisväki on tyälääntynny ja kirjaimellisesti pissiintynny mun touhuihin.

Mulle ostettiin vuosi sitten pissan-esto-housut, mut mä kyl riisuin ne melko vilkkaasti pois. Pythyi! Kuka semmosia suastuu pitään? Ei ainakaan meikämäykky.

Taustaa viäl sen verran, että meitä lenkitetään tiiviisti aamuin ja illoin ja päivälläkin päästään pihalle millon vaan halutaan. Tää homma ei oo siis kiinni siitä, että olis PAKKO pissata sisälle. Ei joo. Tullaan lenkiltä ja meen lorottaan uunin kylkeen, nurkkaan, sohvan reunaan tai nojatuolin jalkaan. Äippä ja iskä on ihan voipuneita. Ne on kokeilleet kaikki pesuaineet ja hajustimet tabascosta lähtien, mutta ei ne mua hämää, mä merkkailen mihin haluan. Saatan myös vääntää tortunkin joskus nurkkaan.

Tuisku sen sijaan on ollu aina sisäsiisti. Jo ihan vauvasta saakka, eikä se merkkaile nurkkia, eikä väännä tortentaaleja sopimattomiin paikkoihin.

Noh, sitten varsinaiseen asiaan eli urossuojaan. Semmosta vyönmallista ei oo tämän paikkakunnan lemmikkikaupoissa. Muutamasta verkkokaupasta löytyi, mutta toimituskulut olis ollu yhtä paljon kuin mitä vyö olis maksanut. Mitä tekee meijän äippä? Miettii ja pähkäilee ja tuumii. Välillä hän mittaili mun vyötäröä ja penkoi kangasvarastojaan ja kurkki neulepuikkolaatikkoon. Mä aloin pelätä pahinta. Mut onneks noista kyhäelmistä ei syntyny lasta eikä vastaavaa (siistitty vanha suomalainen sananlasku).

Joo, mut meijän äippä on sitkee ja marttamaisella päättäväisyydellä hän marssi lääkekaapille. Minä että, MITÄH! Jummijammi, hän nykäsi kaapin uumenista idealsiteen. Miättikää ny vähän!!! Niin mun vyätärölle sitten kierretiin urosvyöksi idealsidettä. Arvatkaa ottaako päähän? Äippä myhäilee, mokomakin viekastelija.

Saanko esitellä: urosvyö.

En siis ole kipeänä, eikä minua ole leikattu.

Katotaan ny, kuka tän matsin voittaa...

Kuonoja ja ei-kuonoja

Meijän kiva blokikamumme Párek, esitteli hienoja kuvakulmia. 

Tässä meijän kuvasatoa:

Tää on siitä harvinainen kuva, että tässä näkyy meijän kuanot.

  

Yleensähän kuvissa väikkyy meijän peräpeilit.

Jing ja Jang

Juhannus otti välillä voimille, joten levättiin.

Juhannus(nakkeja)

Me toivotetaan kaikille oikeen mageeta ja

 maggararikasta juhannusta!

Juhannusmorsian

 

Myrsky: Sipi, sipi, sipi... Sä oot ihana, Karkki.

Muiskut!

 

 

 

 

Myrsky: Mitenkä musta tuntuu, että sä Tuisku oot kolmas pyörä kärryissä.

 

Myrsky: Eiks toi Karkki ookin kaunis!

Meil oli kiva päivä ja onneks Karkki lupas tulla toistekin.

Tää on muuten 200. postaus.

Maastonakki

Tuisku: Meil on ollu kivoja päiviä ulkona, ku äippä puuhastelee omiaan ja heittelee siin sivussa meille palloo. Meijän miälestä kyllä vähän laiskan pulskeesti. Välillä pitää mennä ihan äipän viereen ja tassulla painaa hänen jalkaansa, että huomaa. Miten voi joku multakasa olla niin kiinnostava? Outoa.

Mä oon maastonakki. Enks soinnukin hyvin tohon multaan?

Äippä kyl sano, että toi laatikko ei oo meijän leikkejä varten.

Täh? Kaikki on meitä varten.

Mä maastoudun melko hyvin myös näihin puutikkuihin, joita äippä sanoo katteeks.

Mut puskissa mä maastoudun kaikista parhaiten.

Vai mitä ootte mieltä?

Nokostelua

Tuisku: Korvaa kutittaa.

Myrsky: Täs joku yrittää ottaa nokosia.

Tuisku: Päälakee kutittaa.

Tuisku: Kainaloo kutittaa.

Tuisku: Aaah, kiitti Myrsky!

Tuisku: Myrsky, sä oot maailman paras veikka.

Tuisku: Lähetäänkö pelaan palloo?

Elvistellen

Meijän blogikamulla, Elviksellä, on synttärit. 

Kolme vuotta on varmasti mukava ikä. Onnea!

Me ollaan vähän samiksia Elviksen kanssa, ku meijän ikä yhteensä on kolme. :D

Tässä (asiallinen) onnittelukortti:

Rohkelikkomoodi

Me tykätään linnuista, siis silleen, että ajetaan niitä takaa ja mitä suurempi lintu, niin parempi meteli. Joo. Niiku fasanaanit. Mahtava ääni.

Eilen lähettiin lenkuralle ja heti pihalla törmättiin ekaks räksälaumaan. Joo. Varmaan arvaatte, että vauhditettiin niitten lentoo. Sitten tuli vastaan tirppa. Talitintin poikanen oli vissiin siitä poikueesta, minkä äippä pelasti. Sille me ei rähisty, mutta tuijotettiin tiiviisti.

 

Meijän äippähän ei oo mitenkään rohkee ihminen. Silleen vähän hauskaa, kun hän kirjottelee dekkarinovelleja. Me ollaan sitten otettu semmonen rooli, että puolustetaan laumaa ja suojellaan kanssa. Tästä on seurauksena valjaissavetämistä, rähinää ja äipän suhinaa.

Äippä on nyt ryhdistäytynyt katteltuaan Koirakuiskaajaa. Kun vastaan tulee koiria, lapsia, juoksijoita, mopoilijoita, hevosia laitumella tai mitä tahansa liikkuvaa tai liikkumatonta, niin äippä oikasee ryhtinsä ja tuijottaa päättäväisesti eteenpäin. Nyt mennään eikä meinata!

Joo, me aateltiin auttaa äippää ja ollaan nätisti, kun äippä siirtyy tohon rohkelikkomoodiinsa. Meijän käy häntä sen verran sääliks. Me ollaan niiku että ei huomattas mitään, vaikka hetihän me hoksataan, että edessä on nyt jotain äipälle ahdistavaa. Meitä ei haittaa, me autetaan meijän säikkyä äippää mielellään.

2 onnettomuutta ja vasta aamupäivä

Myrsky: Aamulla mentiin ulos klo 6 ja äippä kärräsi puita ja me pelattiin palloo. No, pelashan äippäkin palloo, kun jonkun piti nakella meille palloo pusikohin.

Sillon tapahtu eka onnettomuus. Ny siis puhutaan Tuiskusta. Sillähän on todella ikävä tapa järsiä ja jyrsiä kaikkee ja kaikkialla. Meillä on puut alaoksattomia ja pensaat tapeilla. Oksa tarttu sen kitalakeen poikittain. Arvaatte varmaan, että siinä oli melkosta säpinää ja ulinaa, ennen kuin se tappi oli irti. Joo. Äippä oli ihan hermona.

Mutta nää tapahtumat ei jääny pelkästään tähän. Äippä meni käymään sisällä ja sillä aikaa Tuisku seikkaili omiaan. Sitten se juoksi itkien sisälle. Ny se oli satuttannu silmänsä. Silmä oli kiinni, vetinen ja Tuisku raapi sitä hirmeesti.

Äippä sieppas Tuiskun syliinsä ja yritti kurkata silmään, että onkse silmä ees tallessa. Oli se. Sitten äippä pyyhki silmän päältä varovasti haaleseen veteen kastetulla vanutupolla. Onneks oli sitä ell:iltä ostettua antibioottisalvaa. Äippä pani sitä Tuiskun silmään ja kaulurin, mikä oli jääny mahaleikkauksesta, Tuiskulle. Sitten mentiin kaikki pötköttään olkkariin.

Melko värikäs päivä ja mitä viäl ehtiikään tapahtuun, ku ollaan vasta aamupäivä eletty.

Kaunotar ja Kulkurit

Me oltiin tänään kesäretkellä Elonkierrossa. Meijän äipän kamu Kaija, joka on samalla Myrskyn kummi, tuli kyläileen. Samalla reissulla Tuisku kävi hakemassa rokotukset ja silmäsalvaa tulehtuneisiin silmiinsä ell:iltä. Oli hiano päivä. Nähtiin kaikenlaisia eläimiä ja oli mahton helle. Onneks oli vettä mukana.

Myrsky: Viime vuanna tual aidan takana oli lehmiä.

Tuisku: Diipa-daapa-rallati-rullaa...

Tuisku: Mitä noi on? 

Myrsky: Lehmiä. Ne on vaarattomia.

Tuisku: Mitä noi on?

Myrsky: Possuja. Älä mee liian lähelle tai saat kuraa silmilles.

Tuisku: Myähästä, mä sain jo. Yäks! Tää haisee.

Myrsky: Kjeh kjeh, mähän varotin sua.

Kiitti Kaijalle mukavasta päivästä, tuu pian uudestaan!

Mitä tehdään helteellä?

Tätä:

Lepposta sunnuntaita. 

Ottakaa rennosti ja välttäkää ressiä!

Pallottelua vuodelta 2012

Vilmi on otettu viime kesänä, kun Tuisku oli vielä pikkanen. Pelattiin palloa ja ettittiin palloa ja äippä meinas saada hermiksen (lue hermoromahduksen).

Pihalla oleva rytökasa ei ole pysyvä koriste, vaan pressu ja roinat oli tyhjennetty Olokolosta rempan ajaksi. Ei siis tarvitse ilmoittaa Mäyräkoirien Edunvalvojille, että asumme kaatiksella.

Tässä me viipotetaan: