Myrskyn miätteitä

 Myrsky: Täs vaan miätin...
Meijän plokin kaverilista lyhenee ja lyhenee.
Monta hyvää kamua on lähteny linnunradan tualle puolen.
Muistot on onneks jäljellä.
Huoks...

 

Säätyttönä ja vähän kaikkee muutakin

 Wiima: Jestapajepulis, kuamat!

Taas oon äipän kaa reissannu.
Meikämäykkytyttö oli uutisten pääsäätyttö.
Joo-o.

Olin aamulenkillä äipän kans,
ku huamattiin ettei heikoille jäille kantsu ny mennä.
Laitettiin siit sitten varotus uutisiin.

Täs välillä suli kaikki lumetkin poikkeen.
Ihan tuli kesänen olo,
ku pönötin sammaleisella kivellä.

Noh, sit tuli taas lunta ihan jokasesta ilmansuusta.
Tuisku oli sakeeta (enkä ny tarkota veikkaani).

Sit mä hoksasin, et kyläpaikan sohvalta voi tarkkailla mettäneläviä.
Aatelkaa, tuli kauris pihaan!
Että haukuinko?
Saatte kuulkaa uskoo, et torppa kaiku.

Sit yhtenä aamuna paisto rinko keväisesti.
Kyä oli kiva reissu,
vaik vähäsen kyl oli veikkoja ikävä.
Ne ku jäi ihmisveikan ja Meevin hoidokeiks.
Mut kaikil oli mukavaa!

 

Lunta, palloja ja huiveja

 Joulut ja uudet vuadet on viätetty.

Nyt peuhataan lumessa.
Kirmataan riamurallia pihalla,
ja tehään omia polkuja.
Äippä kyl jotain nurisee ja  murisee, painokelvotonta.
Alkaa kuulema piha oleen piukassa lumikasoista.

Tuisku: Toi siukku on kyl mahtisupee lumiaura.

Myrsky: Oon kyl pitkä poika, mut ihan en ylty tohon palloon.

Lumisukeltajat hommissa.
Onks se pallo täällä?

Kyä on messevää lämmitellä takan ääres pepaa ja kuanoa.

Ai joo, ai gaumeeta!
Meeviin iski ompeluinto.
Hän suunnitteli meille pakkashuput äipän vanhasta huivista.
Joo.

Tuisku: Älä hyvä tyttö, noin kireetä tee.
Henki loppuu.

Wiima: Mä pysyn tääl takana,
ni Meevi ei keksi mullekin tommosta mummuhuivia tehä.
Mä oon paksuturkkinen typsykkä, ja pärjään ilman tommosta huppuakin.

 Ilosta menoo kaikille,
huivilla tai ilman!

Jouluriamua!

 Jouluriamua kaikille nelitassusille henkilökuntineen!

Meil on riamukas joulu ku Ihmisveikka ja Meevi on meitä leikittämässä.
Joo, ja tiätysti äippä.
Joulukuvaus meni hianosti,
sillä äippä ei löytäny meijän tonttulakkia eikä poronsarvia. 😀😁😂

Reippailua Riston kaa

 Wiima: Kyä taas on kaikkee sattunu ja tapahtunu.
Mut kerrotaan täl kertaa vaan tuareimmat jutut.

Meil kävi kyläilemässä Risto.
Joo.
Tommonen tumma ja komee tyyppi.
Se on viäl poikanen,
ku on vasta yheksän kuukautta vanha.

Heti tultiin loistavasti juttuun.
Pyrähettiin pihalle.

Että me juastiin ja riamuittiin!

Tosi ystävällinen, reipas ja miällyttävä toi Risto.
Se on kuulkaa käyny jo monet kerrat mettästysreissuillakin.
Joo.

On se söpö.

Tota noin niin...
Jaa, että mitäkö tekivät veikat sillä aikaa?
Jep, ihailivat uutta mattoo,
minkä äippä sai Enskulta ja Riitalta.
Kyä noi veikat on jo vanhoja ukkoja.
Tupatonttuja.

Oli niil kyl toinenki tehtävä.
Köllivät uuden takan ääres,
testaamassa lämpötilaa.
Hyvin hoitu heiltä homma.

 

Joulumiälellä ja vesikiälellä!

 

Vauhdikkaasti kohti talvee

 Wiima: Moro vaan, karvakuanot!
Täältä tullaan.

Sylipaikat on parhautta.

Äippä, et ny viittis olla sohimatta kännykälläs!

Käytiin Isolla Kirkolla.
Ei ny sentäs ihan pääkaupunkiseudulla.
Äippä meitä aina raahaa katteleen nähtävyyksiä.
Pöh.
Meille riittäs vallan hyvin mettäpolut ja kävelytiät.
Tuulikin nii julmetusti, et meinas korvat irrota.

Tuiskua on aina helppo jymäyttää.
Se on heti kuulolla,
ja sen pää pyärii ku pöllöllä.

Joo.
Myrskyllä on jo nuttu päällä,
ja Tuisku ei aina viitti lähtee mukaan,
ku se käpsii kivistää se nivelrikko.

Veljekset köllii viäretysten.
Mä oon tiätty sylissä.
Ja ku ihmisellä on vaan kaks kättä,
ni pojat joutuu jakaan rapsutukset.

 

Pimelipompeli

 Pimelipompeli!

Tääl nautitaan syksystä ja väreistä.

Äippäkin pääs kuvaan.
Kovasti ollaan reippailtu.
Sateesta hualimatta.

 

Käytiin Lopen Luutasualla.
Mitäs luulette, et ollaanko täs posettamassa vapaaehtosesti?

Luutasualla on älyttömän kivoi polkuja.
Välillä hörpättiin vettä järvestä.

Wiima kävi poikakaverinsa Viken kans omilla retkillä.
Kirsi ja Vikkeliini on superreippailijoita.

Lähipuistossa oli lehtiä kainaloita myäden.

Välillä otettiin lepiä.
Tiätty.

Ilosta ja värikästä menoo kaikille!

 

Ilottelua

 Heissan hopsan, karvakamut!

Enskulta tuli taas moitetta, ku ei oo plokiin mitään kirjoteltu.
Juu, ei olla, ei.
Johtuu siit, ku äippä on käyny 3 päivää viikos töis.
Gaumeeta!
 Vanha ihminen, pysys kotona,
ja ottas nokkaunia, ni pysyis virkkuna.

Mut tämmösii tapahtumia meil on ollu.

Käytiin pitkästä aikaa Elonkierrossa.
Kuvas on kaks komistusta kukkakedol.

Käppäiltiin me myäs Kyynäränharjulla.

Wiima: Välil ottaa kippiisti vattasta,
mut sillon saan sylikyytiä.
Joo, eikä kannata uskoo, jos joku väittää, et teeskentelen,
tai et laiskamato on iskeny muhun.

Ollaan käyty myäs kyläs.
Äippää hävetti,
ku Myrsky oli käyny yällä vääntääs tyäpöydän alle tortun.

On ollu sumusii aamuja ja kauniita päiviä.
Ilotellaan!

 

Ruakamyrkytys

 Wiima: No niin, täs mä ny sit oon,
kippiinä.

Hotkasin jonkun napuran piantareelta.
Äippä ei ehtiny hätiin.
Olis kyl ollu parempi jättää syämättä.
Joo.

Tuli meinaan huano olo.
Oksetti ja vattaki meni vikkelälle.
Olin ihan vetämättömässä kunnossa.
Yhtään en ollu oma ilonen itteni.

Onneks päästiin melko nopeesti ell:ille.

Sain neljänlaisia troppeja.
Röntkenikin otettiin, mut ei onneks ollu sualissa muuta kuin ilmaa.
Paitti siin laihimmassa suales oli myäs tulehus.

Kotona sain sylitystä ja rapsuja.
Veikka ja Tyttis kävi sekä tiätty Kenneltyttö.

(Joo, ja noi kintut kuuluu äipälle.
Jokapaikkaan sekin niitä tyäntää esille.)

Täs on mun surkein ilme tältä aamulta.
Voiton pualella jo ollaan.
Eipä mitään hätää.

Voikaa hyvin!

Tapahtumia pihalta ja piantareilta

 Tuisku: Joo.
Rattaat testattu, ja riamullisen hyvät kyydit sainkin.
Mervi on tosi mukava tytteli.

Pitihän se arvata!
Prinsessasisko änkes viäreen.
Veikka pualestaan eteni tasasesti ku juna,
puuskutus vaan kuulu.

Wiima: Oudon hajunen pallo.

Mä oon temppukoiratyttöprinsessa.
Tykkään kiipeillä korkeisiin paikkoihin.
Olisko musta sirkustähdeksi?

Äippä kävi Iittalassa taidenäyttelyssä.
Tää taulu oli sykäyttänny.

Myrsky: Mitäs me äijät!
Täs vaan rakennetaan äipälle jotain perkoolia.