keskiviikko 19. helmikuuta 2025

Temppu, ja kui se tehään

 Wiima: Äippä oli kattellu semmosia videoita,
mis ihmiset laittaa kädet päällekkäin,
ja sit katotaan, mitä niitten lemmikit tekee.

Huaks.
Lapsellisen helppoo.


Joo.
Täs viäl toisella käpälällä.


 

sunnuntai 16. helmikuuta 2025

Ihanata

 Tuisku: Niin, mitä sanoit?
Kuule, täs on ihan hyvä tähystää,
äipän olkapäältä.
Joo.
Äippä: Aivan...


Oon läsnä,
mut en aina kuulolla.


Ku Setämiäs tulee kyläileen,
niin me yhes katotaan telkkaria ja
nokostellaan.


Lumet on huvennu.
Ei haittaa.
Se verran on viäl vilakkaa,
et joutuu pitään villapaitaa.


Ja lopuksi nautinnolliset nokostelut.
Elämä on ihanaa,
ku sen oikein oivaltaa.


 

maanantai 27. tammikuuta 2025

Varpisteluja ja outoja tyyppejä

 Tuisku: Äippäääääää!
Tuu auttaan.
En ylety, vaik kui varpistan.


Wiima: Tommosta ton veikan touhut on.
Avutonta.
Ai joo, silhän on se nivelrikko,
eihän se pystykään hyppään.
Äippääääää!


Kävelyillä tapaa outoja tyyppejä.
Tääkin ukko seiso vaan hiljasena puistossa.


Koht tarvitaan pelastuslauttaa.


 

perjantai 17. tammikuuta 2025

Vidis ja muita virityksiä

 Wiima: Täs miätin ja pohdin,
et pitäiskö mun ottaa nää plokijutut
vallan omiin tassuihin.
Toi äippä on hidastunnu kirjottaan,
eikä kyllä muutenkaan oo enää vitevässä vireessä.
Joo ei.


Noh, täs ny laitan semmosen vidiksen,
mis me kolme ollaan viäl kuasissa.
Myrskylle, hyvälle velupojalle, terkut pilvenreunalle!


Videon koosti Tyttis. Suukot!

sunnuntai 12. tammikuuta 2025

Elokuvatähtenä

 Tuisku: Mun elokuva.
Kukas väitti, että mussa ei oo vilmitähtiainesta?
Tod. on.


Tän koosteen teki Tyttis.


torstai 9. tammikuuta 2025

Uutukaisia kuulumisia

 Wiima: Tuliks teilläkin lunta?


Näittekö mut tellissä?
Olin säätyttökuvana.
Joo.


Tämmöst täällä.
Kivaa ja ilosta menoo kaikille!


 

keskiviikko 18. joulukuuta 2024

Joulukorttikuvaelma vuosimallia 2024

 Joo.
Joulu.
Ja joulukorttikuvaelma.

Tuisku: Äippä halus yrittää uudenlaista lähestymistä joulukortteiluun.
Jep.
Hän viritteli jouluisen paperin ovenkarmien väliin.
Puhko siihen reikiä,
joista meijän olis pitäny kurkkia sulosina ja veikeinä.


Räts.
Tuli heti mäyräkoiranmentäväaukko,
sillä Wiimahan repäs ittensä oitis paperista läpi.
Se siitä joulukuvaelmasta.
Joo.


Wiima: Mitään en oo tehny.
Varmalla.


Tuisku: Noh, mentiin sit perinteisellä kaavalla.
Huopa ja joulutonttulakit.
Ai gaumeeta!
Niitä hiippamyssyjä ei löytyny mistään.


Meitähän semmonen haitannu yhtään.
Mut sit meijän kaulaan sipastiin Tyttiksen tuamat prusetit.
Kautta joulupukinparran, en tykänny.


Mut ku äippä alko nyyhkiin,
niin mä ihan säälistä vähän posetin.
Silleen herrasmiäskoiramaisesti.
Simpsettikin suarassa.
Melkein.


Sisko astu asetelmaan mukaan.
Joo ei.


Wiima: Joks nää kuvaukset riittää?
Äippä (hiki ottalla helmeillen): Joo.


Saas nähä syntykö yhtään kunnollista joulukorttia...

sunnuntai 15. joulukuuta 2024

Terkut Turun Murrelta

 Tuisku ja Wiima:
Ollaan täs niin täpinöissämme,
ku päästiin tapaan sitä kuuluisaa Turun Murree.
Joo.


Ihmisveikka oli pokena Turun kirkon joulukuusihässäkkäavajaisissa.
Me mukana.
Joo, ja tiätty Tyttis myäs.


Haukuttiin se Turun Murre ihan hualella.
Ei se kaikkee vissiin ymmärtänny,
meil ku on eri kiälialue,
eikä ehitty sille kaikkee kääntää,
mut eiköhän ne tärkeimmät menny perille.


Oli kyl kaikkee kattottavaa,
ihan yli ymmärryksen meinas mennä.
Hirmeesti väkee ja autoja.
Kimmelsi niin, että meinattiin sokeentua.

Kerrassaan upee reissu.
Oltiin ihan tasassa ku kotiuduttiin.

Kyä noi, ihmisveikka ja Tyttis, on ihanii!


keskiviikko 20. marraskuuta 2024

Vankilareissuja yms.

 Wiima: Vähänkö gaumeeta!
Olin vankilassa.
Äippä: Nyt kyl varsin, Wiima, liiottelet!
Wiima: Noh, ehkä vähän,
mut siltä se eläinlääkärireissu kyl tuntu.
Herätä ny tokkurassa, viiksikarvat sekasena,
kaltereitten takaa.
Huoks!
Taas piäntä koiraa viätiin ku litran mittaa.
Nih.
Mut hampaat kyl on taas loistavan valkoset.
Jesh!


Jep, kuamat!
On taas SE aika vuadesta...
Ihmisveikan Tyttis toi meille hiippapiipat.
Mitäs tähän ny sanois...


Tuisku: Oli mulkin pari viikkoo sitten vankilareissu.
Samojen kaltereitten takana köllötin.
Joo.
Mul alko kasvaan outoja patteja lapaan,
ne napsastiin pois.
Hirmee tikkimeri tuli kylkeen.
Onneks oon niin komia ettei arvet haittaa.


Ihmisveikka hoiti mua välillä.
Ja Tyttis tiätty kans.


Mul oli tommonen haalarioloasu päällä.
En sitten päässy lipeksiin enkä rapsutteleen haavoja.


Tikit poistettiin samalla reissulla tiistaina,
ku siskolikan hampaat huollettiin.
En ollu kahteen viikkoon päässy lenkille,
kun valjaita ei voinu käyttää,
ja mähän liukenen pannasta heti vapauteen.
Mul on soukka pää.
Enskun kanssa tehtiin piäni mettäkiarros.