Kuningatar ja uuden vuoden vastaanotto

 

Tuisku turisee: Kuningatar tuli meille kyläileen.

Mä pysyin hännän mitan päässä siitä ja haukuin.

Huaamaatte varmaan Kuningattaren yllättyneen ilmeen.

Ai, mistäkö johtuu?

No, toinen meistä veljeksistä teki tuttavuutta Kuningattaren bebandeeroksen kanssa.

Kylmä kuano, terve koira. Keh heh.

 

Mä olin tosi epäluulonen, en siis yhtään pelänny, oikeesti.

Muuten vaan pidin välimatkaa yllä.

Saatiin komeet luut, mut ne piti viädä ulos, 

meinas tulla sanomista ja rähinää.

Äipän hermot ei kestäneet.

 

Myrsky pusutteli Kuningatarta minkä kerkes.

Täytyy kyl todeta, että Kuningatar Tara on viähättävä tyttö.

 

Sit meillä oli mannekiinikierros.

Onneks vaan Tara joutu esiintyyn.

Ilme vissiin kertoo, että mitä miältä Tara oli Myrskyn uudesta villiksestä.

Mäkin aloin lämpeneen Taralle ja kävin sitä nuuskuttelemassa.

Tällä kertaa etupäästä.

 

Me toivotaan meijän lukijoille oikein symppistä uutta vuotta!

Retkellä

Äippä kyllästyi näihin kuraisiin ja pimeisiin lähiteihin

ja vei meidät retkelle pururadalle.

Parhautta!

Pururata on mäkistä maastoa ja meijän äippä puuskutti.

Me ei, ku me ollaan reenattu pallonpeluuta ja

meijän kunto on kohillaan.

Luntakin tavattiin.

Tässä kuuluis olla latu.

Pururadalla oli pehmeetä tassutella.

Poikettiin me välillä mettäänkin.

Järven toisella puolella on meijän koti.

Ei kyllä näy, ku koti ei oo rannassa.

Arvatkaa harmittaako meitä,

ku äippä kävi Emmalla,

eikä ottannu meitä messiin?

Harmittaa ihan hirmeesti.

Emmalla oli koree Joulukuusi.

Oltas varmalla tykätty tarkastella...

Jouluperinteitä

  

Tuisku turisee: 

Joulu on menny sikamaisen hyvin.

Kinkkua piti vahdata,

ku aika kävi pitkäks ni kävin lukemassa iskän kaa kirjaa,

ulkona oli synkkää ja märkää,

oikeesti mekin ollaan tos viimesessä kuvassa.

Joku lapsi oli todennu, että ulkona on niin pimeetä,

että peikotkin eksyy metsään.

Välillä herkuteltiin perinteisillä joulujutuilla, joita Joulupukki toi.

Onneks Pukki älys jättää lahjat oven taa,

meinaan olis varmaan ollu tosi räväkän lämmin vastaanotto...

Välillä huilittiin.

Välillä venyteltiin ettei ihan jumituta.

Sitten taas tupsluurattiin.

Joulua ollaan vietetty niiku melko perinteisesti.

Äippälle on tullu kertymiä, kiitos suklaan, marmelaadin ja kinkun.

Toivottavasti tekin ootte viettäneet mukavaa ja rattosaa Joulua.

Iloista Joulua!

Luultavasti myrskyjä

onkin vain siksi,

että niiden jälkeen

saataisiin auringonnousu.

~ Muumipappa ~

Ja tuiskuja siksi,

että saataisiin lunta.

~ Sipsu (eli meijän enskun tytär) ~

Näin tää meijän joulukorttikuvaelma meni:

 

Myrsky: Tää meijän valokuvausstudio on melko kotikutonen.

Tuisku: Iskä, eiks äippä just sulle sanonu,

että niitä palkintoja ei pidetä liian korkeella.

Täs joidenkin kaula katkee ihan justiinsa.

 

Tuisku: Hei kuule Myrsky, millonka viimeks oot pessy tassus?

Myrsky: Hmph...

 

Tuisku: Niitä palkintoja pitäs tulla rivakampaan tahtiin.

Myrsky: Niin juuri. Täs joutuu huulet mutterilla vartoon.

 

Maukasta Joulua!

Koiramamman Jouluylläri

Ylläripylläri!

Koiramamma tuli kyläileen.

Täs olis tarjolla Joulukuvaelma yhdessä näytöksessä:

 

Koiramamma: Katotaas Pojat mitä Joulupukki on tuonut teille.

Pojat: Katotaan!

Koiramamma: Istukaas ensin nätisti.

Pojat: Istutaan!

 

Myrsky: Mä oon haka aukoon joulupaketteja.

Näin mä pyäritän tätä lelkkua.

Näin ja näin.

Tuisku: Kiitos Koiramamma!

(Tämä on postaus nro 300.)

Joulupohdintaa

Tuisku: Kuule äippä, mistä se Joulu oikein tulee?

Missä se asuu kesällä?

Koska se Joulu tulee?

Äippä: *pudistelee päätään*

Tuisku: Osaiskohan mun plokikamut kertoo?

Valejoulupostikortit

Myrsky: Äippä kävi taas leikkimässä joulupostikorttikoneella. 

Näähän on siis valejoulupostikorttikuvia. 

Oikeita tulee, jos me suastutaan poseeraan. 

Tuskin tulee toteutuun. Joo.

Tuisku: Mä en ala.

Mä en todellakaan suastu.

Mä en siis yhtään hyväksy tätä valejoulupostikorttikuvaa.

Tää on ihan pölö.

Oonks mä muka joku tyttökoira?

NOT.

MOT.

Miättikää ny vähän!

Prusetti poikakoiran kortissa ja viäl tolleen,

että näyttää ku se olis mun päässä.

Pluikasta menoa

Meil tääl maalla on niin pluikasta (toi sana me napattiin Alfien ja Aslanin äipältä) ettei pystyssä pysytä. Ei vaikka kuinka neljällä tassulla yritettäs taiteilla. Äippä ei pysy pystyssä ollenkaan. Ei kyl oo mikään ihme, kun hänhän on melkonen köntys.

No, äippä päätti lauantaina, että lähetään kaupunkiin patseeraan. Hyvä päätös! Kaupungissa oli sulat kävelytiät ja paljon miälenkiintosta tohinaa. Me reippailtiin äipän kanssa ja iskä kävi sillä aikaa ruakakaupassa. Tuli niiku huvi ja hyäty samassa reissussa.

 

Äippä yritti ja koetti painostaa meitä poseeraan.

Olis saatu kaupunkikuva. Muka.

Joo ei, ei me suastuttu.

Täs meil on keinot lähestyvään joulukorttikuvaukseenkin.

Kattellaan tiukasti erisuuntiin ja näytetään takaraivoo.

Kaupunkiretki otti voimille. Nukuttiin sikeesti.

Meijän äipän plokissa on juttu Kakkupaperienkelistä.

Käykää kurkkaamassa.

Hassuja tassuja

Äippä konttas eilenehtoolla lattialla.

Joo, ei hän sikunassa ollu,

muuten vaan halus olla meijän ilona.

Onks nää kuitenkin pikkasen outoja kuvakulmia...

Tuisku turisee: Mun haavat on ny tämän näkösiä.

Kattokaa tästä minkälaiset ne oli alunperin. 

Yäks ja jaiks.

Ny ollaan voitonpualella.

Myrsky: zzzZZZzzz... puuh... uuuh...

Pikkasen pläski

Joo, me ollaan saatu lisää massaa.

Mistäkö johtuu?

Ollaan podattu.

No ei vaiskaan.

Kyä me laitetaan tää pläskintyyminen pallinpoiston piikkiin.

Me ollaan syäty tarkalleen saman verran ku ennen leikkausta.

Me ollaan ulkoiltu saman verran.

Me ollaan saatu herkkuja saman verran.

Ihan ollaan elelty ku ennenkin.

Miks sitten ollaan tukevoitu?

Kyä se johtuu niistä hormooneista.

Tai nyt siis niiteen puutteesta.

On tää elämä lepposampaa.

Meijät punnittiin ennen leikkausta: 5,9 kg.

Tänään, 2 kuukautta myöhemmin: 6,7 kg.

Ei olla kuitenkaan liian pläskejä.

Ollaan just sopivan komeita ja raamikkaita.

Nih.

Ihan turha alkaa väittään muuta.

Kattokaa vaikka!

 

Tuisku turisee: Mulla on tapana järsii äipän rehuja ulkona.

Joskus keppi jumittuu kitalakeen poikittain.

 

Mä kiusin Myrskyä.

Mä jemmaan siltä palloa.

Lisäks pidän tassua pallon päälle.

 

Myrsky: Voi hirvipaisti, tual se Tuisku taas jemuttaa palloo.

Ähäkutti, sainpas!