Uus vuasi tuloillaan

 Herkullista vuatta 2021!

Kuamat ja palvelijat, ootte meille tärkeitä.
Joo.

 

Joulu Jussilassa

 Tuisku: Meil on ollu melko värikäs vuasi.
Muutettiin uuteen kotiin.
Äipästä tuli yksinhualtaja.
Totuttiin kyl nopeesti eleleen nelistään.

Perinteistä joulukuvaelmaa ei kuiteskaan unohettu.
Meijän harmiks.

Myrsky tuumas,
et se on liian vanha tähän hömpötykseen.
Moiskautti vaan kannustuspusun Wiiman kuanolle.

Siukun kans sit parhaamme mukaan esiinnyttiin.
Tonttuiltiin, väitti äippä, eikä silleen hyvällä tavalla, kuulemma.

 Kyllästyttiin.

Vaik täytyy todeta,
että onnistuin kyl äärimmäisen tyylikkäästi kaikissa kuvissa.

Aaton aattona lähettiin reissuun.
Ei mitään käryy minne.

Ku saavuttiin perille,
niin meit oli vastassa outo piha järvimaisemalla.
Meille oli tehty verkkoaitaus keskelle pihaa.
Haisi Jussille, sille valkoselle komistukselle,
mikä on käyny meillä kyläilemässä.

Ypötettiin.
Hämmästeltiin.
Äippä vaan höpötti, että riamuitkaa, juaskaa.
Pöh.

Jussi, se iso vaalee, vartioi pihaansa.

Pimpula ja Jussi pääsi somikseen.
Joo, me pojat ei ihan, ainaskaan viälä,
joten aitaus meijän miästen välissä on ihan tarpeellinen.

Semmon joulu meillä tällä kertaa.
Saas nähdä, mitä uutuuksia tuleva vuas tua tullessaan.

Kotona kuiteskin ootti tuttu ja turvallinen Koiramamma.
Neljän päivä reissu otti voimille,
ollaanki nukutti vuarokaus ympäri.

Ootellaan uutukaista vuatta!

Veikeää joulua, kuomat!

 

Tuiskun hajatelmia

 Tuisku: Täs ihmisveikan sylis on hyvä olla.
Samal voin miättii tulevii ja muistella menneitä tapahtumia.
Joo.

Enskun kans käytiin viikolla siäl kival torpalla,
Korteniemen perinnetilalla.
Se on huisin miälenkiintonen paikka,
vaik tiätty ny ei ollu enää kanoja eikä lampaita paimennettavana.
Mut retkeiltiin mettäpoluilla ja järvenrantussa.

Ton mahtikuusen alla on aina käytävä.
Suajasa ja salaperänen soppi.

Ensku otti äipästä ja meistä kuvan,
ku tassuteltiin torpan viäritte.

Ensku ei ollu käyny Kyynäränharjulla,
joten käytiin sekin paikka esittelemässä.

Kyä nää piänet pyrähdysretket virkistää,
ja unikin maistuu sitten kotona niin hyvältä.

 

Karvajuttu

 Meil oli karvaripäivä.
Koiramamma tuli nypsyttään Wiimaa,
ku hän ei kehannu enää kattoo Pimpulan hapsottavaa turkkia.

Pimpula Pampula Paimentyttö kävi ammattikarvarilla täs joku viikko sitten.
Toi oikee tassu on ammattilaiskarvarin hoitelema,
ja vasemman tassun on nypsyttänny Koiramamma.
Kumpi on paree...

Koiramamman sylis oli välillä tunkua.

Yks sentään maltto välillä käydä pihal tarkistamassa viälkö linnuil on ruakaa.
Ensku toi tommosen kolmenruakalajintarjottimen.
Kyä kuulkaa käy kuhina, ku jokaiselle on jotakin nokittavaa.

 

Retkeilyä satees ja auringos

 Aina on hyvä sää ja syy retkeilylle.
Ainaskin ku Ensku astuu remmiin mukaan.

Suhmurainen sää ei hidasta menoo.
Janon voi sammuttaa järvivedellä.

Myrskyn ilmeestä päätellen,
kiäleen tais tarttua hiakanmurusii.

Vaan tänään oli huikee keli.
Aurinko pilkisteli, ja oli rapsakkaa käppäillä Enskun möksällä.
Niin superia!

 

Vanhoja juttuja, harmaita partoja ja joulukuuta

 Myrsky: Tämmönenkin muisto putkahti esiin.
Mää Forssan lehdes esittelemässä plokiani.
Oon jo vuaden vanhana ollu näin etevä.
Ja komee.

Ny on leukaan tullu harmaata,
mut ei se ihmekään,
ku täytän ens vuanna 10.
Siskolikan kanssa kuitenkin reippailen.

Tuisku jää nykysteen kotiin,
ku sitä ressaa kaikki, ihan kaikki,
ni se päätti äipän kaa, et paree jäädä sohvalle varttoon,
ja mennään vaan omalle pihalle heittään palloo ja juakseen.
Tuikku lähtee mukaan lenksutteleen vaan sillon,
ku sillä on oma taluttaja, niiku Ensku, Ihmisveikka tai Mervi.

Täs taulus mä oon velupoika Tuiskun kaa ikuistettuna.
Tuikku Muikkunen oli tos viäl pentu.
Ny silkin on harmaata kuanos ja käpälis.

Joulukuuta kaikille kuamille ja palvelijoille!

 

Ajohaukkua ja pitkiä varjoja

 Täs viikolla paisto aurinko makiasti.
Niinpä me suunnistettiin Enskun möksälle mettäileen.

Tiä ei noussu pystyyn,
vaan äippä halus hassutella ja saaha meijät kaikki samaan kuvaan.

Kyä reippailu mettässä virkistää kirsuu ja miältä.
Hajuja tuli tulvimalla.
Tääl on hirvii, peuroi, susii, ketsui, supei ja vaikka mitä nelijalkasii.

Välillä lähettiin laukalle, ku saatiin tuare hajujälki.
Ajohaukku tiätty raiku mettäs.

Tuisku on silleen veikee, et se ei vedä ku kävelee Enskun kaa.
Muutenki tykkää Enskusta tosi paljo.

Kerrassaan hiano reissu.
Äippäkin oli onskuna, ku sai reippailun lisäks havuja puutarhaansa.
Joo.

 

Säätila

 Arvatkaapa, millanen säätila on ulkona?

 

Potkukelkka ja pari pulkkaa

 Wiima: Me ollaan alettu äipän kaa tekeen likkojenlenkkejä.

En tiä onks tämmönen lenkkeily pelkästään kivaa.
Ypöttää, ku ei oo veikat mukana.

Sit joutuu posettaan kaikilla kivillä ja kannoilla.
Mut se on sanottava,
et meijän meno on paljon vauhikkaampaa,
ku veikat ei oo messissä.
Meinaan mä meen niiku potkukelkka,
ja veikat on ku pulkkia,
varsinkin Tuisku.

 

Uus koira?

 Vähän on ollu nää päivät haileita ja suheroita,
semmosia kuraveden värisii ja makusii.
Mut ulos on vaan lähettävä.
Reippaileen.
Sano äippä.
Oltas ihan yhtä hyvin pärjätty koko päivä sohvalla huavan alla köllötellen.

Meille kuuluu kummia.
Meille on ilmestynny uus koira.
Tai me ei sitä koskaan nähä,
ku ollaan aina eri huaneissa,
ku suhtaudutaan aiheeseen melkosella kiihkolla.
Äänekkäästiki.

Sen nimi on Jussi.
Kuulemma.
Onneks se käy vaan kyläs.
Siis meijän miälestä,
äippä siitä kyl tykkää.

Outoja asioita tapahtuu,
meijän täytyy sulatella ja maksutella tilannetta.

Tämmöstä tänne, ilosta menoo kaikille!
Myäs Jussille.
Joo.

Äippä äimistelee

 Joo.
Ehkpä muistattekin, et meil on monta petipaikkaa.
Nykkin on korikoppa, pehmokoppa, laakee iso tyynymäinen alusta,
pari muavista isoo koppaa, puusepällä teetetty kolmen mäyräkoiran mittanen peti,
prinsessapeti, sohva yms.

Noh, siin prinsessapetissä nukkuu kaks mäyrää.

Isos sängys yks mäyrä.
Äippä on äimänä.

Tuisku: Onkohan se mun hiiri käyny tekees tuhojaan?
Täytyy vissiin leikkii sen kans enemmän,
elikkäs viihdyttää sitä,
ni se ei ehi pilppoon patjaa enempää.
Joo.
Äippä on taas äimänä.

 

Askellus

 Tasakäpälää mennään,
vanhin ja nuarin.
Tuisku jää usein kotiin, vapaaehtosesti siis.

 

Jauhislihanakkikakku

 Kyä Koiramamma tiätää,
kui synttäreitä juhlistetaan.
Joo.
Hän teki meille kaikille jauhislihanakkikakut.

Siinä ei kauaa kuano tuhissu, ku kakut oli hotkittu,
paitti Wiima, joka pupelsi ja nakersi kakkunsa hitaasti nautiskellen.

 

Sävysävyyn.

Tämmösiin tunnelmiin on hiano päättää tää (vanhusten)viikko.
Ens viikolla uudet metkut ja tapahtumat.
Joo.

 

Kukapa täyttää tänään 3 vuatta?

 Wiima: Saa onnitella, sillä mulla on syntsät tänään.
3 vuatta.
Koiramamma oli ainoo ku muisti.

Täs oon aamulenkillä velupoikien kanssa tänäpä.
Oltiin nätisti äipän miäliks.
Peeässä, ei saatu kuvauspalkkioita.

Peeässä, meijän kuva oli pitkästä aikaa sääkuvana, Hämeen uutisissa.