Wiima: Heti aluks jo ilmotan, että tulossa on piiitkä postaus,
joten varaa viärelles eväät ja juatavaa.
Mut kenenkäs ansiosta!
Joo, aivan, meikämäykyn ja veikkojen.
Ihan pyytteettömästi ponnistellaan nurisematta,
että kevennettäs äipän tyätaakkaa
(yliviivaukset teki äippä).
Aina, kun äipän kottarit on tyhjät,
niin mä pääsen ajelulle.
Eihän sitä ny kannata tyhjiä kärryjä lykkiä!
Portin takana ilmotan,
että ny tais jotain tärkeetä unohtua väärälle pualen aitaa.
Hopi hopi!
Joskus, tai melko usein, mulla on niin kiire,
etten ehi poseerata kukkapuskien eessä enkä takana,
vaikka äippä pyytää käskee
(yliviivaus on mun tekemä).
Iso piha, piäni koira,
suuri vastuu.
Onks kohtuullista?
Mitäkö nällystän?
En ainakaan pallonpalasta,
minkä Tuisku just nakersi irti.
Joo, ei kantsu ostaa kallista oksasilppuria,
mää ja veikat ollaan ekolookisiasilppureita.
Diipa daapa...
Kyä tää söpöys on tullu mulle kalliiks,
ku aina joudun nököttään kukkapuskien eessä.
Ja ne kuvauspalkkiot ei oo kummosetkaan.
Tämmöstä meillä, kuis teillä?