Myrsky the Synttärisankari

Mää täytän tänään neljä vuatta.

Siis 4.

En oo matkoilla, 

joten saa onnitella ja tuua lahjojakin.

Äippä: Neljä vuotta sitten 16-vuotias mäyrinkäisemme Pyry kuoli. Suru oli niin syvä, että emme aikoneet ottaa uutta koiraa. Pari koiratonta kuukautta sai kodin tuntumaan kuitenkin tyhjältä. Onneksi naapurimme, Ulla, löysi meille koiran, mäyräkoiran tietysti, Myrskyn. Terkkuja Tyrnävälle, Myrskyn syntymäkotiin! Myrsky the Synttärisankari, 4-vuotias.

Lisäys 25.3.:
Kiitos kovasti paljon kaikille onnitteluista!
Ootte hyviä plokikamuja.
Naamakirjan Mäyräkoirapalstallakin tuli melkein 300 onnittelua,
joten kyllä mää oon onnenpoika.

Mäyräkoirataulu

Äipän serkun tyttö Henna on meillä kyläilemässä.

Siinä on kyllä topakka tyttö heittämään palloo.

Tykätään.

Henna oli maalannu meille taulun.

Mäyräkoirataulun.

Tää on selkeesti tyttökoira.

Varmaan se Viima, mitä äippä meille halajais.

Joo.

 

Eiks ookin Henna saanu taiteiltua mäyräkoiran sisimmän ytimen,

sulokkuuden ja älykkyyden tähän tauluun?

Ketkä luuraavat Mäyräkoiramme-lehdessä?

Myrsky: Mitäh!

Ollaan taas päästy lehteen, Mäyräkoiramme-lehteen.

Mehän sijotuttiin viime vuanna ronssille lemmikkiplokikisassa.

Ny täytyy varoo, ettei nouse kuano ylpeydestä pystyyn.

Kiitokset kaikille uskollisille lukijoille ja uusille kans!

Maalla, merellä ja ilmassa

Retkeiltiin mettässä.

Siäl ei oo enää yhtään lunta.

Tassut oli jämäkästi maassa.

Ilta-aurinko kuumotti mukavasti kankkuja.

Oli ihan merellinen tunnelma,

vaikka järvellä oltiinkin.

Täältä yläilmoista, rappusilta,

 on hyvä kyttäillä pitää silmällä maailmaa ja menoa.

Voikaa potrasti!

Aktiivinen lepopäivä

Onks mikään parempaa, pitkien lenkuroiden jälkeen,

ku pötkähtää pehmeelle, auringon helliessä nassua?

Not.

(...ehkä kuiteskin ruaka ja herkundaalit...)

 

 

Ottakaa ilo irti keväästä!

Voiko palloja olla liikaa?

Meijän elämä näyttää olevan yhtä palloilua!

Joks teitä kyllästyttää?

Jos, niin älä lue eteenpäin, meinaan pallojuttu tulossa.

TAAS.

Ny on kaikki talvella hankeen hävinneet pallot löytyneet.

Niit on muuten aikas paljon.

Toi turkoosi pallo on ihan uus.

Koiramamma toi sen meille testiin, että jos vaikka kestäis.

Muut pallot alkaakin olemaan melko ilmastoituneita.

Keh heh.

Tuisku: Tää on mun. 

Tääkin on mun.

Mun, mun, mun...

Täs on osa meijän vanhoista pallohöpinöistämme:

Kutsutaan ratsuväki paikalle

Tanssii pallon kanssa

Koirapallotanssi

(Tähän väliin vois todeta, että melko puuduttavia otsikoita.

Kirjurilla ei oo miälikuvitusta. Joo ei.)

Hei, meillä kellutaan!

Pallonongintaa, suasikkilaji

Uimamaisterina

(Terveiset Typylle, oikealle uimamaisterille!)

Palloja ja onnitteLUITA

Palloja ja paitsioita

Järkkyä!

Eikä tässä ollu edes kaikki pallojutskat.

Mut hei, palloja ei voi olla koskaan liikaa.

Ilosta ja menokasta viikon loppua!

Hirmeen vaarallisen näköstä!

 

Myrsky: Kuule Tuisku, mää en suna urris sen palloon kaa.

Tuisku: Kui? 

Ihan helposti tän palloon saa noukittua täältä vedestä.

Kato näin.

 

Myrsky: Hirmeen vaarallisen näköstä!

Tuisku: Nou hätä. Mää oon taitava

(Kotvan kuluttua...)

Himpula!

Ny se pallo viäri tonne jäälle.

Äippä: Tuisku! EIII!!!

Se jää ei kestä.

Ny loppu tää palloilu tähän.

Tuisku: Voi rähmä!

Myrsky: Mähän varotin!

Mikä alkaa A:lla ja tekee iloiseksi?

Arvoitus: mikä alkaa A:lla ja saa jokaisen iloiseksi?

 

 

 

Joo.

Sehän on A-U-R-I-N-K-O.

Rakkaudella! Myrsky ja Tuisku

Nenättää

  

Tota noin niin, eiks se nenäpäivä jo ollu...