Pötköt (osa 2)

   

Myrsky: Siinä mä ihan rauhassa vinguttelin Pötkööni, ku nurkan takaa pyyhälsi Tuisku paikalle.

Mä sille heti sanoin, että älä ala kuule mun kaa mitään isojakoo suarittaan.

Tää on mun lelu.

 

Mut tiätysti se tuli nakertaa mun Pötkööni ja mä jouduin näyttään sille marssijärjestystä.

Mun Pötkö on mun Pötkö.

 

Sit Tuisku toi oman Pötkönsä ja mä päätin, että sun Pötkö on mun Pötkö.

Kato täällä pelaa vahvimman laki ja kaappasin käpälälläni Tuiskun Pötkön.

Kissa kynnellä, koira käpälällä, eiks se oo perinnesananalaskukin.

No, olishan se pitäny arvata mitä tästä seuraa...

(...jatkuu...)

Pötköt (osa 1)

Tampereen Tätsä tuli kyläileen. Eikä tullukaan tyhjin käsin, vaan toi meille uusia leluja. Täytyy kyl myäntää, että Tampereen Tätsä tua leluja tai herkkuja melkein joka kerta, että silleen oikeen sopusa Tätsä meijän makuun. Ny me saatiin vinkuleluja. Pötköt. Molemmille omat.

 

Mehän riakuttiin ja hypittiin innoissamme Tampereen Tätsää vasten.

Mut sitten äippä puuttu peliin ja komensi meijät istuun.

Pakko oli sitten lyädä bebaa lattiaan ja Tätsä anto molemmille omat Pötköt.

 

Tuisku: Tää Pötkö maistuu hyvältä.

Joo, ja haisee kanssa.

 

Mä opetin Pötkölle uuden tempun. Seiso!

Hei, mikä tual vinkuu? Mis Myrsky on? Saiks se paremman lelun?

...jatkuu...

Pyry-pappa ja Hipsu Neiti

Meillä kun on paljon uusiakin lukijoita, jotka eivät tunne meidän Pyry-pappaa eli Mäyräkoira Herraa, joka vaikutti meijän perheessä 16 vuotta, niin halutaan tässä hänet esitellä. Meistä ei kumpikaan oo tavannut Pyry-pappaa muuta kuin kertomuksien kautta. Myrsky syntyi samassa kuussa, kun Pyry-pappa menehtyi keuhkosyöpään kaksi vuotta sitten.

Sitten meillä on ollut myös Kissa Neiti, nimeltään Hipsu alias Gabriel-Tule-Takaisin. Hipsu ja Pyry-pappa olivat tosi hyvät kaverukset. Tässä teille kuvia heistä:

 

 

 

 

 

Pallottelua

Tuisku: Mitä toi Myrsky ährää tual kuusen juurella? 

Hei, sillä on meijän mun pallo.

Myrsky: Mitä toi Tuisku oikeen ährää ton mun pallon kanssa?

Heti ku selkäänsä kääntää tai jalkaansa nostaa,

niin toi riiviö siappaa pallon.

Tuisku: Ota kiinni jos saat!

Riemullista ystävänpäivää!

(Kuvassa Tuiskun siro nenu.)

Kaverimme Esko

Tuisku: Meil kävi kiva mäyräkoirakaveri, Esko, kylässä. Äippä oli rehvannu Naamakirjan kautta Eskon mamman, joka kyseli ulkoilukaveria Eskolle. Mehän oltiin heti valmiina!

Ensin me reenattiin ohitusta tiällä ja samalla saatiin tuntumaa ja hajua toisistamme. Pakko tunnustaa, että mä taisin haukkuu aika paljon. Myrskykin räyskyi aluks, mut lopetti pikaseen. Esko ei haukkunnu.

Esko on 5 kk vanha elikkäs siis tosi nuari. Se on jämäkän olonen miakkonen. Mysky oli sisällä, ku me Esko kanssa tutustuttiin toisiimme. Seuraavalla kerralla mä oon sisällä, niin Myrsky pääsee ulkoileen Eskon kaa. Varmaankin kolmannella kerralla mahutaan kaikki kolmistaan pihalle. Tämmöstä meillä oli:

 

 

 

 

 

Kuva-arvoitusta pukkaa, taas...

Me ku ollaan kovia arvuuttelemaan, niin tässä tulee taas yks arvotus.

 Mitä me ollaan tekemässä tai pikemminkin, että miks?

Dodon kyssärit

Me saatiin Dodolta hauskoja kyssäreitä. Kiitti Doris ja Eve! Me vähän muatoiltiin joitain kysymyksiä.

Vastaajina me, Myrsky ja Tuisku elikkäs Tuuliset Pojat elikkäs Tyrsky ja Muisku:

1. Flexi vai nahkatalutin? Miksi?

Meil on molemmilla heijastimilla varustetut taluttimet. Ne ei oo nahkaa, mut siistin näköset silti. Myrskyn talutin on littee ja Tuiskun punottu.

2. Onko teitä koskaan luultu jonkun muun rotuiseksi (kuin mitä me oikeasti ollaan)?

Täh! Ei todellakaan. Kylhän kaikki myyrä mäyräkoiran tuntee.

3. Lemppari eläinkauppanne (perustelut!)?

Ei meil oo lempparia. Käydään kolmessa erilaisessa. Taas tarttis mennä, ku Tuisku on kasvanu ulos valjaistaan. Se on kyl melko kookas kaniiniks.

4. Kuvaile Elämäsi Koira (tai muu eläin) viidellä sanalla.

Mäyräkoira, mäyräkoira, mäyräkoira, mäyräkoira ja mäyräkoira. Ai, olisko siin pitänny olla adjektiivejä?

5. Jos teidän pitäisi aloittaa äipän kanssa nyt jokin uusi harrastus, niin mikä se olisi?

Tottis, siis pantas äippä opetteleen miten meitä palvellaan.

6. Onko teillä jotain tavoitteita koirien tai yleensäkin koiramaailman suhteen (esim. jonkun kilpailun voitto, kasvattajaksi ryhtyminen tms.)?

Ei meil oo. Myrsky on käyny muutamissa näytelmissä, mutta ei se oo siäl pärjänny, vaikka on pussannukin tuamaria. Tuiskun ei kandee mennä, ainaskaan näytelmiin, ku ei oo semmosta kokoluokkaa ku jättiläiskaniini. Me yritetään kasvattaa tota meijän äippää ja näyttää se hyvin kasvavankin, meinaan leveys suuntaan. Joo.

7. Koiran ja omistajan sanotaan usein muistuttavan toisiaan. Mitkä on teidän "yhtäläisyyksiä"?

Säärikalusto. Ei tarvii varmaan selittää…

8. Miten oma elämänne on muuttunut toisen koiran myötä? Mitä olet saanut/menettänyt?

Me ollaan sitä miältä, että ollaan voittajia, kumpikin. Veli on parhautta!

9. Onko olemassa jokin koiramaailman villitys tai muotijuttu, jota et voi ymmärtää (esim. värjätyt turkit ja lakatut kynnet)?

Täh! Värjätyt turkit ja lakatut kynnet. Et voi olla tosissas! Me ollaan luamuja ja miäskoiria.

10. Minkälainen koira on hyvä koira?

Tämmöset ku me. Me ollaan ilosia ja aina tottelevaisia ja kaikkiruakasia, paitti Myrsky välillä ranttuilee ruakansa kanssa.

11. Jos me oltaisiin jotain julkkiksia, niin ketä ja miksi?

Myrsky olis Tauno Palo ja Tuisku olis Leo Jokela. Noo, Myrsky on tommonen komee ja Tuisku tommottinen hilpee.

Ulkoilua ja aurinkoa

 

Tänään on ollu leikkisä ja aurinkoinen päivä. Aamusta heti alotettiin ja ekaks koeteltiin Herra Majan kestävyyttää. Kyllä se kesti. Äippä puhu jostain sidostesukasta ja mainoksesta. Hänellä nyt on niitä omia antiikinaikaisia juttuja, niiku mustavalkotelkkari ja silleen.

Tuisku: Jos oikeen tarkasti kattotte tota tokaa kuvaa, niin mä lennän vasemmassa alareunassa. Fiuuh!

 

Sitten me käytiin lenkuroimassa mettässä järven rannalla. Oli kyl paljon haisteltavaa ja tutkittavaa. Tykättiin.

 

Äippä sano, että hän on kyllästynny ottaan meijän pakaroista kuvia ja blogiväki on kyllästynny katteleen meijän beboja. Me ei kyl osteta tota ajatusta. Siis kuka ny meijän kuviin kyllästyis? 

Sitten me äipän miäliks poseerattiin, mutta kun hän niin hitaasti näppäili niitä kuvia, niin me ehdittiin kääntyileen, kun ympärillä sattu ja tapahtu. Niin että saitte nyt sitten kuvia meidän virtaviivaisista kyljistämme.

Helmikuuta, kamut!

Ny on ollu mitä parhaimmat pihakelit. Ollaan oltu pallottelemassa ja tänään oli liävä hankikantokin. Kaiken touhun jälkeen meitä ramasi ja kerättiin voimia uutta pelikierrosta varten köllöttelemällä sohvalla.

Mitäs te ootte touhunneet?