Helmi-haaste

Napattiin Helmi-kissalta haaste, ku siäl oli oikeen mainittu, että saa koiratkin vastata. Mehän kyl ollaan semmosia koirapoikia, että vastataan vaikkei kysyttäskään.

1. Mikä tehoaa?

Haukahdus ja se ku kattoo surullisen ja anovan näkösenä.

2. Yksin vain yhdessä?

Kaksin, paitti että tykätään ku koirakamelit käy leikkimässä.

3. Kuunteletko radiota?

Meil on radio päällä päivällä. Kuulema sen takii, ettei säpsähdettäs kaikkia ääniä. Pöljää meijän miälestä. Koirien kuuluu vahtia (äänekkäästi). Joo.

4. Mikä olisi paras aika herätä?

Noo-h, sanotaan vaikka että klo 10, mut aamulla pitää kyl päästä pissalle. Meijän ihmisväki on piinallisen aamuvirkkuja.

5. Koska kehräät? 

Kehräät? Täh? Ei me olla mitään kissoja eikä vanhoja mummoja.

6. Oonko mä susta söpö?

Helmi, sä oot yks kissamaailman suloisimmista typyköistä.

7. Miksei kaikilla kissoilla oo kotia?

Äläs muuta naukuile, tyttönen!

8. Miks ihmiset on joskus tyhmiä?

Joskus???

9. Ootko oikea- vai vasentassuinen?

Olemme.

10. Kuka on sun paras kaveri?

Me ja iskä ja äiskä ja Tampereen Tätsä ja Ensku ja Koiramamma ja...

11. Mikä saa sut kaikista onnellisimmaks? 

Ku kaikki rakkaat on messissä.

Kolonukkuja

Myrsky: Me koirat tykätään nukkua eritavoilla. Meijän Tuisku mötköttää mialuusti maha pystyssä jonkun kainalossa, mun tai ihmisen, tai sitten ihmisten sylissä tai mahan päällä, jos ihminen on horisontaalisesti asettuneena sohvalla.

Mä pualestani tykkään koloilla. Välillä mut löytää sohvatyynyjen välistä tai alta, peittojen uumenista tai ihmisen polvitaipeesta tai tiukasti kyljenmutkaan kieputtuneena.

 

Tampereen Tätsä on mukava, kun hän ei hötkyile, 

vaan ymmärtää pysyä paikoillaan niin kauan kuin meikämäykky nukkuu.

Hänellä täytyy iso kasa ristikoita meillä ollessaan ja

syntyy useita pareja villasukkia.

 

Paan tänne joukkoon yhden kuvan, jossa oon hereillä,

ettette luule, että mä aina vaan nukun.

Iskän jalkamutka on kanssa hyvä paikka nokostelulle.

Viälä täydellisempää olis, jos olis filtti päällä.

Kuis te nokostelette?

Koiramamman sylissä

Jahkas oltiin Eskon kanssa hilpetelty tiällä, pellolla ja pihalla, niin meille tuli Koiramamma kylään. Parhautta! Meinaan oltiin ihan puhki.

 

Tuisku: Kattokaa tota Myrskyä! 

Se on röyhkeesti ominut Koiramamman ittelleen.

Siäl se kellottaa ketarat kohti kattoo Koiramamman sylissä.

Koska on mun vuoroni?

(Tovin kuluttua on toinen ääni kellossa.)

Tuisku: ZZZzzzZZZ... puuuh... uuuh...

Esko ja Tuisku hippasilla

 

Tuisku: Moro! Esko liitty meijän Remmiräyhääjät Ry:hyn.

Reenattiin ohitusta ja

lopuks me leikittiin meijän pihalla.

Esko ja mä, siis. Mehän tavattiin jo helmikuussa.

Myrsky ja Esko ei oikein tullu juttuun.

 

 

 

Eskon äippä: Esko! Esko! Lopeta!

Esko: Ai joo, mä jo unohdin ettei selkään saanu kiivetä. 

Sori Tuisku!

 

Tuisku: Älä kuule mulle ala, Esko!

Esko: No, juastaan sitten kilpaa.

 

 

 

Tuisku: Kyl sulla, Esko, voimaa löytyy, mutta nopeutta pitää viälä kehittää.

Ota kiinni jos saat!

Tää on tosi kivaa! Jihuu.

Remmiräyhääjät Ry

 

Pojat yhtenä kuonona: Kuka tästä on kulkenu? Kuka, kuka? Meijän pihalla!

Myrsky: Kuka tual tulee? Kuka, kuka? Meijän tiällä!

Äippä: Tää on kyl ihan yleinen tiä. 

Siältä tulee Esko-mäyräkoira.

Harjotellaan remmiräyhäämistä, tai siis ei harjotella,

tehän osaatte sen jo, vaan harkataan sitä ettei räyhättäs.

 

Tuisku: Eiks tää menny jo kivasti? Ihan pikkasen vaan räyhäsin.

Iskä: Hmm...

Myrsky: Missä ne palkinnot viipyy?

Eikös Anne sanonu siäl koirakoulutuskeskus PiskiPalvelussa, 

että namppaa pitää lapioida tauotta?

Äippä: Hmm...

 

Myrsky: Et kyllä mulle ala, Esko!

Esko: Kyl täältä löytyy vastusta!

Äippä: Pojat, yritetääs ny sopuilla ja mahtua samoille huudeille.

Hyvinhän tää meni, niiku mäyräkoiraksi.

Otetaan pian uusiksi!

Uusia lelkkuja

 

Myrsky: Tampereen Tätsä tuli pitkästä aikaa visiteeraan.

Kaikkihan varmaan muistaa, että Tätsä ei tuu koskaan ilman ruhtinaallisia,

siis just meijän arvolle sopivia, tuamisia. Joo ei tosiaankaan.

Tuisku: Me saatiin Opsosumi ja Ketsu.

Myrsky: Keh heh, sun kanssas Tuisku. 

Ne on opossumi ja kettu.

Tuisku: No, niinhän mä just sanoin.

 

Myrsky: Täs on mun tyylinäyte kuinka kettua lennätetään. 

Meni taju. Ketulta.

Tuisku: Ans ku määkin koklaan.

Joo, tää Ketsu pökräs heti.

Sillon heikot hermot.

 

Myrsky: Täs on Tytöille vähän vanikuvaa. Muiskut!

Tuisku: Mä mitään ehdi muiskutteleen, ku mulla on tassut täynnä töitä.

Täytyy näitä uusia lelkkuja vahtii ja paimentaa.

Valonlapset

 

Tuisku: Täh?

Myrsky: Ai miks ollaan tässä eikä kopassa?

Nainen! Tähän paistaa aurinko.

Miäshempeilyä

Kyä me miähetkin osataan hempeillä.

Kattokaa vaikka:

 

 

Kutsutaan ratsuväki paikalle!

Tuisku: Voi simppu, tonne se pallo taas lurahti.

Ihan vahingossa.

Myrsky: Ny se uppos.

Tuisku: Mites ny suu pannaan?

Myrsky: Täytyy kuttuu ratsuväki paikalle.

Äip-pää! Äääippää! Äippä!!!

Hyväntuulen kuvat

Meijän hovikuvaaja (lue äippä) on homminu kaikkee muuta ja

 meistä on tosi vähän uusia kuvia.

Meijän miälestä huutava vääryys.

Täs ny kuitenkin jotakin:

Tuiskun tassut.

Myrskyn kuano.

Myrsky-kissan plokissa oli Hyväntuulen Kaverikuva -haaste.

Me osallistutaan tällä kuvalla.

Hyväntuulista (ei siis tarkoteta myrskyä ja tuiskua) viikonloppua!