Ylläripylläripaketti Pipukalta

 

Myrsky (märisee): Tos paketin päällä lukee Mäyräkoirapojat Myrsky & Tuisku.

Äippä: Niin?

Myrsky: Miks sitten Tuisku iski siihen hampaansa, vaik paketti on meille molemmille?

Tuisku: Kato veliseni, ku nopeet syä hitaat.

 

Tuisku: Tästä se avaus alkaa.

*riips ja pythyi x 10*

 

Tuisku: Tuus Myrsky kattoon mitä täältä paljastuu.

Myrsky: Pehmee huapa ja jotain herkkujakin tualta pilkistää.

Tuisku: Joo, ja tuaksuu tosi mehukkaalta.

*nuusk x 10*

 

Myrsky: Mikä toi bulleva on tual paketissa?

Tuisku: Se on Mörkö, jota Pipukka pelkäs.

Pipukka osti sille menolipun meille, keh heh.

Eipä enää luuraa Mörkö Pipukan nurkissa, ja

mehän kyllä tuunataan Mörkö pikasesti asialliseen kuntoon.

*keh heh x 10*

 

Myrsky: Olipa tääl paketissa paljon kaunista ja hyvää. 

Saatiin molemmat tommoset peessit tassukuvioiset huavat.

Kui meijän äippä ei oo tommosia hoksannu hankkia!

Lisänä oli parii laatua purtavia ja poonuksena Mörkö.

Kyä meitä ny hemmotellaan.

Tuisku: Kui niin mussa ja Mörössä on samaa näköö?

Kuvassa Pipukka kesäisissä maisemissa.

Kuvan on ottannu Pipukan äiti.

Puhuripojat: Kiitos, kiitos ihana Pipukka runsaista lahjoista!

Me ollaan kovasti otettuja ja yllättyneitä ja hirmeen ilosia.

Arvatkaa mitä olis voinu käydä postissa, ku äippä haki meijän pakettia?

No kuulkaa, ku paketin vastaanottajana oltiin me, eli ekalla rivillä luki

Mäyräkoirapojat Myrsky & Tuisku

niin oli vähällä ettei äippä saanu pakettia,

ku eihän meijän äipän henkkarissa lue Myrsky ja Tuisku.

Onneks osoterivillä oli sitten c/o Nettimartta, ja

postitädit uskalsivat luovuttaa paketin äipälle.

Olis kyllä ollu näky, ku me oltas kepsuteltu postiin ja

painettu tassumme allekirjotusalustalle.

Olis siinä ollu hämmästelyn aihetta sivullisillekin.

99 000

Olen kuulolla,

sillä ihan näillä näppäimillä

meijän plokilaskuri pyörähtää 

lukuun

99 000.

Tattista lukijoille ja pysykäähän linjoilla jatkossakin.

Keppostellaan!

Positiivisuuspläjäys

Tässä olis tunnuslause tälle alkaneelle vuodella 2014:

Kaivetaan kaikesta positiiviset puolet vaikka kairalla!

Toi miätelause löydettiin Párekin plokista.

Eiks ookin hiano hajatelma!

 

Tuisku turisee:

Eipä ollu aamulla pururadalla liikkujia muita ku me.

Löydettiin mettästä kummallisuuksia.

Niiku joku ihme punkkeri tai jotain.

Me otettiin uus vuas vastaan nukkuen.

Myrsky veteli hirsiä iskän ja äipän välissä peiton alla.

Mä pötköttelin muinakoirina omassa petissä.

Mä mikään pelkuri oo, nääs.

 

Meijän ihmisillä on ottalamput.

Ollaan Myrskyn kaa julkisuuden valokeilassa lenkuroilla.

Käpyttelyn jälkeen pitää oikasta säärikalustoa.

Kuningatar ja uuden vuoden vastaanotto

 

Tuisku turisee: Kuningatar tuli meille kyläileen.

Mä pysyin hännän mitan päässä siitä ja haukuin.

Huaamaatte varmaan Kuningattaren yllättyneen ilmeen.

Ai, mistäkö johtuu?

No, toinen meistä veljeksistä teki tuttavuutta Kuningattaren bebandeeroksen kanssa.

Kylmä kuano, terve koira. Keh heh.

 

Mä olin tosi epäluulonen, en siis yhtään pelänny, oikeesti.

Muuten vaan pidin välimatkaa yllä.

Saatiin komeet luut, mut ne piti viädä ulos, 

meinas tulla sanomista ja rähinää.

Äipän hermot ei kestäneet.

 

Myrsky pusutteli Kuningatarta minkä kerkes.

Täytyy kyl todeta, että Kuningatar Tara on viähättävä tyttö.

 

Sit meillä oli mannekiinikierros.

Onneks vaan Tara joutu esiintyyn.

Ilme vissiin kertoo, että mitä miältä Tara oli Myrskyn uudesta villiksestä.

Mäkin aloin lämpeneen Taralle ja kävin sitä nuuskuttelemassa.

Tällä kertaa etupäästä.

 

Me toivotaan meijän lukijoille oikein symppistä uutta vuotta!

Retkellä

Äippä kyllästyi näihin kuraisiin ja pimeisiin lähiteihin

ja vei meidät retkelle pururadalle.

Parhautta!

Pururata on mäkistä maastoa ja meijän äippä puuskutti.

Me ei, ku me ollaan reenattu pallonpeluuta ja

meijän kunto on kohillaan.

Luntakin tavattiin.

Tässä kuuluis olla latu.

Pururadalla oli pehmeetä tassutella.

Poikettiin me välillä mettäänkin.

Järven toisella puolella on meijän koti.

Ei kyllä näy, ku koti ei oo rannassa.

Arvatkaa harmittaako meitä,

ku äippä kävi Emmalla,

eikä ottannu meitä messiin?

Harmittaa ihan hirmeesti.

Emmalla oli koree Joulukuusi.

Oltas varmalla tykätty tarkastella...

Jouluperinteitä

  

Tuisku turisee: 

Joulu on menny sikamaisen hyvin.

Kinkkua piti vahdata,

ku aika kävi pitkäks ni kävin lukemassa iskän kaa kirjaa,

ulkona oli synkkää ja märkää,

oikeesti mekin ollaan tos viimesessä kuvassa.

Joku lapsi oli todennu, että ulkona on niin pimeetä,

että peikotkin eksyy metsään.

Välillä herkuteltiin perinteisillä joulujutuilla, joita Joulupukki toi.

Onneks Pukki älys jättää lahjat oven taa,

meinaan olis varmaan ollu tosi räväkän lämmin vastaanotto...

Välillä huilittiin.

Välillä venyteltiin ettei ihan jumituta.

Sitten taas tupsluurattiin.

Joulua ollaan vietetty niiku melko perinteisesti.

Äippälle on tullu kertymiä, kiitos suklaan, marmelaadin ja kinkun.

Toivottavasti tekin ootte viettäneet mukavaa ja rattosaa Joulua.

Iloista Joulua!

Luultavasti myrskyjä

onkin vain siksi,

että niiden jälkeen

saataisiin auringonnousu.

~ Muumipappa ~

Ja tuiskuja siksi,

että saataisiin lunta.

~ Sipsu (eli meijän enskun tytär) ~

Näin tää meijän joulukorttikuvaelma meni:

 

Myrsky: Tää meijän valokuvausstudio on melko kotikutonen.

Tuisku: Iskä, eiks äippä just sulle sanonu,

että niitä palkintoja ei pidetä liian korkeella.

Täs joidenkin kaula katkee ihan justiinsa.

 

Tuisku: Hei kuule Myrsky, millonka viimeks oot pessy tassus?

Myrsky: Hmph...

 

Tuisku: Niitä palkintoja pitäs tulla rivakampaan tahtiin.

Myrsky: Niin juuri. Täs joutuu huulet mutterilla vartoon.

 

Maukasta Joulua!

Koiramamman Jouluylläri

Ylläripylläri!

Koiramamma tuli kyläileen.

Täs olis tarjolla Joulukuvaelma yhdessä näytöksessä:

 

Koiramamma: Katotaas Pojat mitä Joulupukki on tuonut teille.

Pojat: Katotaan!

Koiramamma: Istukaas ensin nätisti.

Pojat: Istutaan!

 

Myrsky: Mä oon haka aukoon joulupaketteja.

Näin mä pyäritän tätä lelkkua.

Näin ja näin.

Tuisku: Kiitos Koiramamma!

(Tämä on postaus nro 300.)