keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Ei nimi koiraa pahenna

Myrsky kertoo: Mauri-setä kyseli blogissaan, että mistä ollaan nimemme saatu. Noh, meijän nimet juantaa 1900-luvun alkuun, tai siis tarina alkaa sieltä. Tämä tieto on perimätietoo, ja ei voida vannoo sen todenperäsyyttä, varsinkin kun kertojana on meijän tarinansepittäjädekkaristi äippä.

Mut jotenkin tälleen tää juttu meni, että äipän mummo ja ukki oli seukanneet salassa ja lähetelleet toisilleen kortteja, joissa olivat käyttäneet salanimiä. Olipa salaperästä. Noh, nimet olivat olleet Pyry ja Tuisku.

Nimiä ei oltu käytetty äipän koirilla, kun kaikki koirat ennen meitä olivat olleet tyttökoiria: Tessa Pepita ja Noora Wilhelmiina. Joo, älkää kysykö mitään noista nimistä, eivätkä olleet edes mäyräkoiria.

Sitten äippä oli ottanut eläinsuojelusta mäyräkoiran, jonka nimi oli Pekko, viikonlopuksi hoitoonsa ja sille tielleen tää mäyriäinen jäi. Nimi muuttui Pyryksi ja yhteistä taivalta kertyi 16 vuotta. Bloggaamisen aloitti siis Pyry-pappa ja me tultiin perässä. Tässä on pari kuvaa sialukkaan näkösestä Pyry-papasta:



Kun Pyry-pappa kuoli vuonna 2011, niin mä muutin tähän huusholliin ja mun nimeksi tuli Myrsky. Huamaatte varmaan jatkumon. Kovasti on puhuria ilmassa. Joo. Ai miks mun nimeks ei tullu Tuisku? Äippä meinas, että Tuisku on tytönnimi. Oli mulle tarjolla muitakin nimiä, niiku Viima ja Räntä. Melko gaumeeta? Mut Myrsky musta sitten tuli. Mulla on kuuluisat korvat ja katse.

 

 

Viime vuonna mä sain kaverin, jonka kennelnimi oli Monster, kun se oli kaks kertaa suurempi ku sisaruksensa. Mut me vaihdettiin sen nimeksi Tuisku, vaikka ei se kyl oo tyttö. Nimi vaan jotenkin tuntu sopivan sille, kun se on herkkä ku mimoosa. Blogikavereilta saatiin lempinimi Tuuliset Pojat.

 

Että tämmönen nimitarina.



25 kommenttia:

  1. Voi tuota Pyryä, kyllä se oli ihastuttavan harmaantunut herrasmies. Ihania olette tietysti tekin, Myrsky ja Tuisku. Nuo nimijutut onkin hauskoja, että mistä ne tuleekin keksittyä. Meillä isäntä keksi nimen Pimu ja minä taas olin jo vuosia ennen Typyn tuloa todennut, että mikäli Pimulle otetaan joskus kaveri, on se nimeltään Typy. Ja sarjaahan voi jatkaa (isännän mielestä EI, tylsä isäntä); Mimmi, Likka...

    Pimun ja Typyn emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki tykkäsivät Pyry-papasta, oli kuulema oikein herttainen lullukka.

      Teilläkin on hauskan kuuloinen nimisarja, joka jatkuu joskus. Pitkää ikää Tytöt!

      Poista
  2. Teillähän on ollut varsin hieno nimihistoria. Ja vieläpä perinteitä kunnioittaen. Pyry on ollut ilmeisen charmikas herra. Loistava tuo nimijatkumo. Meidän mielestä noista nimistä komeimmalta kuulostaa tietysti Myrsky. Ei muuten nimi kissaakaan pahenna.

    VastaaPoista
  3. Oi Pyry <3 Komeat nimet teillä on, ja komeita olette itsekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyry-pappa eli pitkän ja hyvän elämän ja anto paljon meijän ihmisväelle.

      Poista
  4. Komeat nimet ja hieno tarina! Muistuttaisin vielä, että onhan teillä myös salapoliisinimet Tyrsky ja Muisku ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih hih, me vähän unohdettiin noi Salapoliisinimet. Äippää naurattaa joka kerta noi Tyrsky ja Muisku nimet.

      Poista
  5. Hieno tarina, ja komiat on tosiaan pojat! Tattista vaan kun otitte haasteen vastaan, ja kerroitte tekin tämän tarinan - niitä on aina hauska lukea! Terkkuja Tuulisille pojille, t. Mauri-setä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämmöset muistelot on mukavia. Äippää taas herkistytti noi Pyry-papan kuvat. Niisk.

      Poista
    2. Juu, mun mattee kans - Pyryllä oli ihan mahottoman sialukas naama, sanoo matte. Ja kerranki mää oon matten kans samaa mieltä. t. Mauri-setä

      Poista
  6. Mun nimi tulee Antti Tuurin kirjasta, jossa eräällä henkilöllä oli Elvis niminen koira. Ei varmaan mitään tekemistä sen amerikan Elviksen kanssa :)

    Emäntä sanoo myös, että kun mua kutsuu, niin tuskin kenelläkään suomalaisella (tai ainakin erittäin harvalla) ihmisellä on Elvis-nimeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elvis on kyl komee nimi, mut niin oot säkin, kuomahyvä. Elvis ei oo kovin yleinen ihmisnimi, Suomessa, mut on täällä tai on ollut noin 300 Elvistä, sano äippä, ku katto Väestörekisterikeskuksesta. Joo.

      Poista
  7. Hauska nimistoori. Räntä kyl olisi ollut vähän hassu nimi. Räntäsade kun ei oo mitään mukavaa. Onneksi teitin äippä päätysi vähän neutraalimpiin tuuliin:), Tuulisia tuiverruksia poijaat, se on syssy alkanut. Terveisii M-L ja Ossi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, Räntä kuulostaa kyl vähän jopa kirosanalta, mutta Viima-niminen velikulta mahtuis vielä meijän sarjaan. Loistavaa syksyä teille, M-L ja Ossikka.

      Poista
  8. Meillä on koirien nimet yhtä poikkeusta lukuunottamatta olleet ihmisten nimiä. Inka, Jenny, Niilo, Hessu ja Vili esimerkkeinä. Se poikkeus oli ensimmäinen koira eli Musti.
    Teillä on kyllä komeet nimet, luonnonvoimia Myrsky ja Tuisku, unohtamatta Pyryä. Ihan nimienne mittaisia olette!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavia nimiä kaikki, varsinkin toi Musti. ;)

      Poista
  9. Moikka, tuulispäät! Hienot on teillä nimet. Seuraavaksi palveluskunta voisi ottaa teille seuraksi pari mäykkyneitoa, ja antaa niille nimiksi vaikkas Sade ja Pilvi, HIH!
    Meidän nimillä on se tavallinen tarina: Aatu on on muunnos virallisesta nimestä Armas Adolf (Arska oli jo käytetty) ja Jiri sai maineikkaan tsekkinimen, kun kerran sieltä tuli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Morjensta kuoma! Sulla on komia nimi: Aatu. Aakkosissakin se olis ihan kärkipäässä ja kyl Jirin nimikin on todella sointuva koiralle. Lyhyt ja napakka.

      Terkuin Tuulispäät

      Poista
  10. Nuo Pyryn kuvat ovat niin rädyttävän liikuttavia <3

    VastaaPoista
  11. Miten jotenkin oon aatellu et Tuisku ois vanhempi:-D
    Mut joi, söpöjä te(kin) olitte pentuina<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Söpöi oltiin, äippä kyl sano, että söpövaihe meni ohi aivan liian nopeesti. Poks vaan, ja oltiin isoja, noh, isoja ja isoja, niin isoja ku kääpiömäyräkoirat ny voi olla, joo.

      Tuisku on tosiaan nuaree, meijän pikkunen hönö.

      Poista
  12. Ihana nimihistoria teillä. Arvatkaa, miks minusta tuli Fiksu??? Arvaan, että arvasitte väärin! No, kattokaas siks, ku nimen piti alkaa äffällä. (Tosin mun toinen nimi on Fantti, mut vaikka se oiskin ollu tosikiva nimi tämmöselle kääpiövillikselle, ni Emäntä aatteli, et Fiksu-nimellä on helpompi komentaa. Höh!) Terv. Fiksu Ps. Mun "sukulaiskoira" on nimeltään Tuisku. Se on valkoinen paimenkoira (mutta me ei olla viel tavattu. Innolla odotan tapaamista, toivoen ettei se pistä mua poskeensa).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fiksu onkin välkky nimi, joo. Toivottavasti Tuisku ei luule sua leluks. Näytit kuvassa ihan pehmolelkulta. :)

      Poista

Kiitti kommentista, kamu!