maanantai 12. marraskuuta 2018

Joulupostikorttikuvaus, eka näytös

Joo.
Äippä sai, omasta miälestään,
loistavan ajatuksen.
Hän pystytti olkkariin valokuvaamon.
Ny kuulkaa otetaan kunnollisia joulupostikorttikuvia,
hän meuhas touhukkaana.
Me pualestaan, että juastaan äksää piiloon,
ja pelastautukoon ken ehtii.


 Ei oltu tarpeeks nopsia.
Siin me ny sit törötettiin olkkarin pöydällä,
vitsikkäästi tonttulakki vinossa.


 Sitten kuvaaja äippä hoki,
että ottakaapa ilosempi ilme ja sanokaa luu.


 Ei naurattannu.


 Täs on sitten karu totuus meijän äipän valokuvaamosta.
Olkkarin ikkunan eessä on valkokankaan päälle tuupattu pinkki huapa.
Arkkumallisen pöydän päälle äippä nykäs lampaantaljan.
Kyä on niin tosi ammattimaista touhua... Not.
Eikä ne kuvatkaan onnistunnu, ku luannonvalo ei riittääny.
Noh, ei tietenkään, ku ulkona on huapatossunvärinen sää aamusta iltaan.
Mut gaumeinta täs on se, että nää kuvaukset jatkuu.
Ou nou!


lauantai 10. marraskuuta 2018

Ilosta iskänpäivää!

 Pieneen sydämeen ei paljon mahdu,
mutta iskälle siellä on aina tilaa.

Terkuin Myrsky, Tuisku ja Wiima


Iskänpäiväterkut lähtevät myös Párek-papalle!

 

tiistai 6. marraskuuta 2018

Välkyt vilkkuu!

Joo.
Meil on kaikilla semmoset kevyet vilkutinvälkyttimet.
Kyä ny on turvallista tassutella pimeessä.


 Sunnuntaina käytiin porukalla Aulangolla.
Oli lepposa sää, ja äippä löys yhen keokätkönkin.



sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Herkkuvoitot arvottu

Kiitos kaikille osallistumisesta, kehuista ja kommenteista!

Virvoin varvoin eiku arvoin, eli seuraaville lähtee kirjeellinen herkundaaleja
Sarkka (kissa)
Tiina (koira) tarkemmin mäyräkoira Dino

Paatteko kommentilla osotteenne (ei näytetä muille),
niin me lähetetään teille kirje tulemaan ens viikolla.
Sujautetaan kirjeeseen myäs pari korttikuvaa meistä.
Joo.

Lauantaina käytiin tutkimusretkellä järvenpohjassa.
Kattokaa ku vesi on paennu rannasta,
niin siinä on miälenkiintosta tallustella,
nuuskia ja ihmetellä, mitä kaikkee veden alla oikeesti on.


keskiviikko 31. lokakuuta 2018

Arvonta, lokakuuarvonta, sadaslukija-arvonta!!!

Ny se sitten tapahtu, me saatiin 100. lukija!
Äippä otti todistusaineistoks kuvan,
sillä lukijoitten määrä vaihtelee ja elää.

Joten arvontaa pukkaa.
Kommentoi tätä postausta ja oot messissä.
Mut hei, me ei haluta syrjiä kissoja,
joten jos haluat palkinnon kissalle, 
niin mainitte se kommentissas.

Palkinnot ostetaan ihan itte.
Äippä lupas viiä meijät puatiin
ja otetaan oikein hualellinen vainu herksuista,
jotka mahtuu kirjekuoreen,
joten mitään tölkkituatteita ei oo tulossa.
Joo.
Onnee ja menestystä!

Me suaritetaan arvonta sunnuntaina 4.11. klo 18.


 Täs on tuare potretti meistä.
Tuisku on vasemmalla, eikä se oikeesti oo noin piäni,
mut ku se ei yhtään tykkää olla kuvissa,
niin se tekeytyy mannaryyniks.
Wiima nakottaa aina kirkassilmäsenä,
nättinä ja viisaana.
Myrsky on... noh, Myrsky on aina niin taunopalo.


sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Karvanaamasta silkkiturkiks

Wiima: Oltiin männä viikolla Enskun mettässä reippailemassa.
Äippä nosti mut monen kannon nokkaan napottaan ja posettaan.
Huoks.
Noh, sitten hän äkisteen huamas, että musta on tullu karvanaama.
Haloo!
Kai mä ny oon karvanen, ku mä oon karkkari.


 Silleehän siinä sitten kävi, 
että Koiramamma tuli nyppiin mun tuuheeta turkkia.
Sitä en kyl yhtään ymmärrä,
että miks noi mun lyhkärivelupojat roikku koko ajan messissä mukana.


 Joo, lopuks me kaikki saatiin palkintolelkut.


Meil oli hitusen verran maa valkosena,
ku lähettiin aamupäivälenksulle.
Oli niin kylmää, että velut joutu pukeen nutut päälleen.


 Noh, ny en enää oo karvanaama.
Enks ookin ihan sulonen siloturkki?


tiistai 23. lokakuuta 2018

Terkkuja näytelmäkerhosta!

Wiima: Kyä mua on taas viäty ku litran mittaa.
Niiku ny akiliito ei olis riittäny,
joo ei, viäl mut viätiin näytelmäkerhoon.
 
Koiramamma oli ohjastamassa mua.
Kaulaan pantiin semmonen ohut nauha,
jonka mun kasvattaja Marita jätti kesällä,
niiku vinkiks. Joo.

 Sitten piti käpytellä ringissä muitten mustien kanssa.
Niil oli kuiteskin pitemmät jalat, 
ja ne ohitti meijät monta kertaa.


Viäl piti tönöttää pöydällä,
(eiks ne oo kissoja ku pöydälle nostetaan?),
ja vieras täti tarkasti mun hammaskaluston,
silitteli mua joka pualelta ja höpötteli.

Kyä mä ihan kunnialla selvisin ja annoin lopuks Koiramammalle pusun.
Kuulema mennään johonkin mätsisouhun marraskuun lopulla.
Yhtään en tiiä, mitä se tarkottaa,
mut tuskin mitään semmosta, 
johon haluaisin osallistua ihan vapaaehtosesti.


Veliveikkojen kanssa käytiin käpsyttelemässä ja nautittiin hianosta aurinkosäästä.


Käymme yhdessä aina...


lauantai 20. lokakuuta 2018

Hirveesti kivaa!

Wiima: Satuitteko huamaamaan, ku eilen mun kuva oli
Yle 1:n klo 18 sääuutisissa?
Joo, oli kuulkaa.

Juastiin koko päivä pihalla,
ku äippä haravoitti lehtiä ja turuutti jotain puhallintakin.
Aurinko paisto just sopivasti,
ei ollu kuuma eikä kylmä.
Ja kyllä me koirat juastiinkin!



Hirveesti kivaa!


perjantai 19. lokakuuta 2018

Kirjastokassi ja raitista ulkoilmaa

Me voitettiin Lukukoira Sylvin arvonnasta kirjastokassi.
Eikös oo koree!
Kyä täytyy todeta, että Sylvi on kunniaks koko mäyräkoirarodulle.
Joo.
Sylvis on piänes ja kauniis paketissa viksuus ja nätteys.
Kertakaikkiaan!

Saas nähä tuleeko meijän Wiimasta lukukoiraa...


 Me ollaan pihailtu ja retkeilty melko paljon,
vaikkei olla postauksia tehtykään aiheista viikkoon,
ku äipän Ralla-serkku oli meil kyläilemässä,
ni kirjuriäippä ei muka ehtinny koneen äärelle.
Noi naiset rapsutteli pihaa enemmän ku meitä.


 Käytiin esittelemässä Rallalle meijän suasikkipaikkoja.


 Iskäkin oli välillä mukana.


torstai 11. lokakuuta 2018

Kuraa ja päätöksiä

Joo, ny me puhutaan säästä.
Moni varmalla tiätääkin, 
että meijän äippä tykkää napsia meistä kuvia,
myäs sääkuviin,
mut moniks tiätää,
että meijän äippä oli tehny semmosen päätöksen,
että jokaisessa sääkuvassa pitää olla joku eläin tai mialuusti useempi.
Joo.
Eipä oo äipän sääkuvia näytetty kuukauteen,
mut äippä kiältäytyy kuvaamasta yltiöpäisen rusottavia järvikuvia,
pelkkää auringonpaistetta ja aamuruskoja.
Hän lähettelee semmosia kuvia,
jotka paljastaa, miltä just sillon tuntuu ja näyttää.
Jos on kuraa, niin kuraa sitten kuvataan. 

Mikäs tän kuvan nimi vois olla?


 Tässä ny sentäs saatiin pönöttää kuivalla maalla.


 Alinta kuvaa ei oo kylläkään lähetetty sääkuvaks,
mut kertoo meistä melko paljon.
Wiima, utelias rohkelikko, tähyää reippaana ulapalle.
Myrsky, luantotutkija, nuuskii korva lupassa haisuja.
Tuisku, arkaparka, tarkkailee ympäristöä varautuneena.

Mut äippä lupas, että vaikka sääkuvat ny loppuu,
niin meijän kuvaamiset jatkuu,
eli tassutellaan retkillä ja äippä pakottaa edelleenkin meijät
tönöttään tai puuhastelemaan kuvissa,
haluttiin tahi ei.