perjantai 6. heinäkuuta 2012

Myrsky Töpöhäntä

Gaumeeta! Minulle on käynyt kuin aikoinaan Pekka Töpöhäntä kissalle, että häntäni on kadonnut. Katsokaan nyt minkälainen töpö on jäljellä!


Vitsi, vitsi! 
Häntäni on tallella, enkä sitä syö, kuten orava lupasi syödä oman pörröhäntänsä Jänöjussi-laulussa.
Katsokaa kuinka komeasti häntäni ohjaa sulavia liikeratojani Akiliitoradallani (suom. agilityrata). Hoplaa!


Jänöjussin mäenlasku:
Kun pikkupojat suksillaan
laski mäessään,
niin jänöjussi pensaastaan
katsoi ihmeissään.
Ja niin hän nauroi itsekseen,
kun joku lensi pyrstölleen,
niin huoleton, tuo leikki on
ja aivan verraton.

Jos mulla oisi sukset vaan,
kyllä näyttäisin,
mäkeä kuink' lasketaan
ja kaikki voittaisin.
Vaikk' hyppyri tuo katala
on mulla liian matala,
niin pilvihin mä hyppäisin,
heille näyttäisin

Mutt' orava tuo oksaltaan
hän silloin haastoi näin:
Sä pullistelet varmaan vaan,
Jussi ystäväin.
Et kyllä hyppää pilvihin,
mä vaikka sua auttaisin
ja vedon lyön, jos teet sen työn,
niin häntäni mä syön.

Jos Jussi vaikka yllättäis,
se mistä tiedettiin,
ja jotta kiista selviäis,
sukset hankittiin.
Ja kohta mäen huipulta
Jussi huutaa hurjana:
Pois alta vaan, nyt lasketaan,
en pelkää ollenkaan!

Ja niinkuin Myrsky konsanaan
hän syöksyi alaspäin,
ei aavistanut ollenkaan,
ett' vois käydä näin:
Kas satakunta volttia
hän teki ilman holttia
ja vatsalleen hän kinokseen
näin lensi suksineen

Mutt' orava hän hymyili,
se oli miehen työ,
ja mulla säilyi häntäni,
en sitä vielä syö.
Kas muista, Jussi ystäväin,
ei pilvet ole maata päin,
sä usko vaan, kun neuvotaan
tai koeta uudestaan.

Säveltäjä Georg Malmsten

24 kommenttia:

  1. Muistakkos Myrsky, kuka oli Pekan paras luottokamu? No Mauri Mäyräkoira tietenkin :-)) Että me ollaan kyllä kamuja vaikka menettäisit häntäsi, usko pois! Noi sun akiliito taidonnäytteet on kyllä huikeita, saas nähdä onko sulla kohta siinä hännässä pikkuveikka miten lujaan roikkumassa kiinni pienillä hampaillaan :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, Mauri Mäyräkoirapa hyvinkin! Tarvii heti kokeilla akiliitoa Tuiskun kanssa, kun sehän voi tosiaan roikkua mun hännässäni ;D

      Poista
  2. Mainio kuvakulma tai sitten on mami vähän käsitellyt kuvaa. Minä kyllä tunnen oikeasti yhden puolikashäntäisen mäyristytön. Sen tyttelin häntä vioittui kun se syntyi ja sen nimeksi tulikin sitten Töpö. Sitä häntää jouduttiin typistämään. En tiedä mitä sille hännälle tapahtui. Kasvattajaa harmitti, kun se tyttö on muuten kaunisrakenteinen. No joskus sattuu tälläisiäkin juttuja. Töpö on mun yhden kaverin koira ja siinä on muuten ystävällinen tyttökarkkari. Ei yhtään sellainen jörö-jukka kuin meitin Ossi. Kohtahan Tuiskukin saapuu. Joko sn pikkuveikkas tulee tänä viikonloppuna? Terveisii M-L ja Ossi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä toi kuva on luomu, mut sattu tosiaan äippä nappaseen kuvan vähän hupasesta kuvakulmasta. Töpö on hiano ja kunniakas nimi, varsinkin puolihäntäiselle karkkaritytölle. Tuisku haetaan 13.7. ja heti illalla tulee meistä yhteispotretit ja varmaan videoo seuraavana päivänä. Mä en pääse hakeen Tuiskua, vaan jään kotiin Mökön kanssa talonvahdeiksi. Muka. Haluuvat vaan lelliä sitä Tuiskua, niin mä joudun jäämään kotiin.

      Poista
  3. Pipukka:
    Hah, tosi hauska pikkuantenni, kih,kih.
    Mulla jäi vuos sitten hännänpää auton oven väliin. Vähä tuli verta, ei onneks tarttenu käyä ees lääkärillä. Äippä sanoo joskus mun häntää pölyhuikaks, no kyllähän ne pölypallerot saavat kyytiä jos mä sitä heilutan, mutta en mä mikskään siivouspiiaks ala, onhan sillä se mölyapinaimuri.
    Aaah, enää viikko ja sitten yhteiskuvia ja viteoo, jänskättää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla onkin ollu oikeesti gaumee onnettomuus. Olis kyllä harmittannu, menettää noin koree ja tuuhee häntä ku sulla on. Onneks häntäs parani nopeesti. Pippi-Lotta Pöyhuiska, joo, älä alennu siivouspiiaksi. Äipät voi vedellä ja työnnellä ihan ittekseen niitä mölyapinaimureitaan. Kyl meitäkin jänskättää ja voit olla varma, että meijän äippä kuvaa Tuiskua ja mua eestä ja takaa ja kaikista ilmansuunnista.

      Poista
  4. Jopas onnnistui äippäsi taas kuvan ottamaan. Töpöhäntäinen mäykky, heh! Häntä on muutes melkoisen tärkeä työkalu tasapainon kannalta. Kukas tuo Mökö oikein on kenestä mainitsit edellisessä kommentissa? Katos, me kissat ollaan melkoisen uteliasta porukkaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, mun häntäni on etevä naamioitumaan. Juu, häntää tarvitaan kaikessa tasapainottelussa ja sitä voi pörhöttää naapurin Namulle, ai joo, mutta noihan onkin sun ominaisuuksias, Myrksy Koukkuhäntä.

      Mökö on mun isoäiti eli äidin äiti. Sopivasti utelias ja tiedonhalunen pitää olla, aina...

      Poista
  5. Gaumeeta kun pelästyin, että oikeesti sun hännälle on tapahtunut jotakin. Mutta onneksi se oli vaan harhaa. Hienot akiliidot taas, hännällä ohjaten;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon kato tällanen vitsinikkari, iskä on bittinikkari ja äippä on, jaa, äippä taitaa olla vaan savolainen :D

      Poista
  6. Mun emäntähän kutsuu mua Töpöksi ja Töpöliiniksi, vaikka mulla onkin hieno häntä. Mutta ei hännättömyyskään mäyräkoiraa pahenna!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä ootkin semmonen söpö Töpö. Mäyräkoira on aina parhaimmillaan, hännällä tai ilman, juh.

      Poista
  7. Hui kaumistus, mä peljästyin aivan. Hyvä, ettet syönyt häntääsi, se on katsos aika komea. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, yksi tuomarkikin kehui häntääni kuten sinä :) Taisi sanoa tämä tuomari, että minulla on ystävällinen häntä.

      Poista
  8. Huh, kun mä säikähdin! ;D Mutta onneksi se olikin vaan vitsi-vitsi! :D

    Teillä on Ollin kanssa tänään laulupäivä. Eikä siinä mitään, tosi hauskat ja tutut laulut molemmilla! Ü

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan Ollin kaa laulukööripoikia, vissiin.

      Poista
  9. Hah! Siinäpä on onnistunut kuva! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, optinenharha, siis häntä en minä :D

      Poista
  10. Huh, katsoin kuvaa kerran jos toisenkin. Onneks sitten ymmärsin alkaa lukemaan ja siitähän mä sitten ymmärsin, että sä vaan vitsailet. Gaameeta jos sä tosiaan olisit menettäny sen pamppas. Kyllä se semmonen tasapainoelin on. Mites noi ihmiset pysyy kahdella siputassulla pystyssä ilman pamppaa?
    T: Elli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enhän mä ny pamppaani ole kadottannu, mut ku me äipän kanssa ollaan (muka) vitsikkäitä, ja tämmösiä töräyksiä aina keksitään. Pamppa on kyl hyvä viiri ja sillä voi kertoa onkos hyvä mieli tai pelottaako. Jos ne ihmiset pystyy pystyssä sen takia, kun niitten siputassut on tosi ISOT?

      Poista
  11. Kyllä nyt pienen nyrjähdyksen aiheutit - onneksi oli aprillia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui, ei nyt ollut tarkoitus ihan nyrjäyttää, mut onneks kuitenkin oli tosi myöhästynny aprillivitsi.

      Poista
  12. Luna ja Lilla:
    Juu,kyl mekin ensin säikähdettiin,että sun siimahäntäs,(mamma sanoo meidän häntiä sellaisiksi),ois joutunut johonkin karmeaan onnettomuuteen tai katkaisuhoitoon.Vaan onneks ei.
    Näin savolaisina olemme ylpeitä siitä,että äipälläsi on,jos ei savolaisverta,niin ainaski savolaissielu ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siimahäntä on hyvässä kunnossa ja notkea piiska. Kyl mun äippä on ihan ehta savolainen, monessa polvessa, hän on vaan ajatunut Hämeeseen.

      Poista

Kiitti kommentista, kamu!