perjantai 12. heinäkuuta 2019

Kissinkelloi ja ahomansikoi

Käytiin moikkaamas Enskua möksällä.
Siäl on kivoja lenkurapolkuja ja mettäteitä.
Äippä halus esitellä kissinkelloja.
Me ei.
Äippä voitti.


 Enskun kans ettittiin ahomansikoit.
Oli hyvii.


 Myrskylle iskee välillä semmonen olo,
et se on sylikoiravauvva.
Eihän siinä mitää,
kylhän se melkein mahtuu syliin.
Joo.


 Päivänpäätteks kellittiin omalla pihalla.
Hiano päivä.


6 kommenttia:

  1. Lucy komppaa teitä mansikka-asiassa! Mustikat on hyviä myös. Metsässä on nyt mukavaa, kun voi syödä välillä kulkiessaan. :)
    Ihan hyvinhän Myrsky on syliin mahtunut. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jepulis, Lucy ja Roni, marjat on virkistäviä. Karviasten syänti on hiaman haasteellista, ku niis puskis on piikkejä.
      Myrsky: Mun miälestä mahuin erinomasesti syliin, rennosti.

      Poista
  2. Hienosti Myrsky syliin sopii. Meitä naurattaa Wiima, joka aitona neitokoirana katselee just vastakkaiseen suuntaan kuin vellokset ;)

    VastaaPoista
  3. Kuule Myrsky, tunnustan tässä sulle nyt että minnäe oon meleko usseesti vielä semmonen sylj´koera! :) Seon mukavata.
    Hyvästihhän tuota on kuvvaan sopinna niin kissinkellot ku määräkoerattii. Minkään taatta niihen nimi on kissinkello...missee on koerankello...? Onko teejjän äeppä puutarhaimmeesenä kuullunna?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iivari, sylis on mukava välillä olla, varsinkin ukonilmalla, kuomahyvä.
      Ei äippä tiiä miksei oo koirankelloa, mut meil kyl kasvaa koiranköynnös. Se onkin tuuhee puska.

      Poista

Kiitti kommentista, kamu!