Tos otsikkossa on tärkee päivämäärä,
sillä sillon meijän Pyry-pappa alko plokata.
Joo.
Vuadatuksen plokiin, Pyryn pihapiiri,
kerty 304 juttua ja 3776 kommenttia.
Nyt on juhlan aika,
sillä tää juttu on 999. kirjotus.
Vuadatuksen plokiin, Pyryn pihapiiri,
kerty 304 juttua ja 3776 kommenttia.
Nyt on juhlan aika,
sillä tää juttu on 999. kirjotus.
Pyry-pappa siirty ajasta ikuisuuteen maaliskuussa 2011.
Kesällä paikalle tassutteli Myrsky
ja seuraavana vuonna Tuisku.
Tästä pääset kattomaan meijän kuvia.
Ploki muutti tänne Bloggeriin, kun Vuadatus tökki,
ja nimeksi tuli Myrskyn ja Tuiskun pihapiiri.
Eka juttu kirjotettiin 2.7.2012
Tästä se alkaa...
Tässä on Pyry-papan eka juttu:
Kesällä paikalle tassutteli Myrsky
ja seuraavana vuonna Tuisku.
Tästä pääset kattomaan meijän kuvia.
Ploki muutti tänne Bloggeriin, kun Vuadatus tökki,
ja nimeksi tuli Myrskyn ja Tuiskun pihapiiri.
Eka juttu kirjotettiin 2.7.2012
Tästä se alkaa...
Tässä on Pyry-papan eka juttu:
Matkani Virosta Suomeen
Moikkelis koikkelis! Niin kuin kaikki hyvät muistelut alkavat, niin on palattava ajassa taaksepäin eli pentuaikaani. Olen jo 15-vuotias ja onneksi aika haalistaa tapahtumat, mutta yritän tässä kaivella muistini sopukoista hajatelmia.
Muistan pitkän automatkan, joka alkoi Virosta ja päättyi parkkipaikalle Suomeen. Takakontti avattiin ja siinä minä sisarusteni kanssa tihrustelin päivänvaloa. Häikäisi ja pelotti. Pelotti ja häikäisi, joko minä kerroin että pelotti. Eikä tietokaan emosta, vähän ihan rintaakin ahdisti ja nälkäkin oli.
Ystävällisen näköinen täti ja hänen pieni poikansa valitsivat minut. Ajattelin, että jee, vihdoinkin ruokaa. Mutta tätä onnea ei kestänyt kauan, vaan minut kuskattiin viikon kuluttua eläinsuojeluun. Muka pitovaikeuksien vuoksi. Se on kukkua! Kyllä sitä jokainen muukin pikkukoira pissii ihan varmasti lattioille. Ja aiheutan muka allergiaa. Johan pomppas! Ei näin pieni ja hyvän näköinen miekkonen voi aiheuttaa muuta kuin iloa, väitän minä.
Noh, mutta lähtö ja häätö kuitenkin kävi. Oli perjantaipäivä ja onneksi koirahoitolassa sattui olemaan paikalla täti, joka lupasi ottaa minut hoitoihinsa viikonlopuksi. Sitä viikonloppua on kestänyt nyt siis 15 vuotta. Aivan! Tällä pojalla kävi onnen pulla. Ja nimikin vaihtui siinä hötäkässä Pekosta Pyryksi. Ja tämä koiruus on kyllä pannutkin nimensä mukaisesti tuulemaan, on tullut jäitä tupaan ja lunta porstuaan. Haluatko kuulla miten tarinani jatkuu? Olen tehnyt paaaljon piha- ja puutarhahommia äipän apurina ...
Näissä kuvissa olen nuori ja notkea. Pitääkö jokaisesta lapsesta (lue koirasta) panna albumiin kuva, jossa kuvattava on nakkesillaan, tekemässä jotakin epämääräistä tai kuten minä tyttömäisesti pissillä? Opin kyllä myöhemmin nostamaan koipea mallikkaasti.
Se on sitten kohta tonni täynnä! Upeeta! Hieno tuo Pyry-papan kertomus teille muutosta. Onneksi Pyry teki hyvää työtä teidän kotona, niin tekin pääsitte sinne muuttamaan. Meillä tuli metsämiehet kotiin lauantaina ja voi pojat, miten mä olin onnellinen. Eilen ei tarvinnut Jäbän yrittää tehdä yhtään mitään, kun mä olin heti sen vieressä ja sylissä vahtimassa, ettei poistu mun läheltä. Kaksi viikkoa pois! Ei voi ymmärtää! Mutta luita ja lihaa on auto täynnä, joten vatsa pyöreänä täällä nautiskellaan elämästä. Eikä makkara maistu! t. Eka
VastaaPoistaEka, juhuu, onpas sulla ollu ilonen viikonloppu ku sait Jäbändeeroksen takas ja viälä herkkujen kera.
PoistaVoi miten pieni Tuisku oli vauvana, ihana pikkuinen mussukka! Mutta nyt olette molemmat niin 'isoja' ja reippaita! Mukava lukea teidän kertomustanne!
VastaaPoistaKivipellon Saila, hiano homma, kun sä tykkäät lukee ja me tykätään kirjottaa. Tasan ja tattista!
PoistaIhana Pyry...
VastaaPoistaAivan upea saavutus, että blogi on hienoissa voimissaan edelleen ja kirjoituksia on riittänyt. Ja riittää varmasti jatkossakin. Mahtava homma!
Typyn ja Hipun emäntä
Typyn ja Hipun emäntä + Tytöt, taitaa nää meijän jutut olla melko paljon vanhan kertausta, mutta niin kauan kun parikin lukijaa on porukoissa mukana, niin mehän jatketaan. Muiskuja!
PoistaTodella kunnioitettava saavutus! Onnea!
VastaaPoistaTuo teidän Pyry-pappa on varmasti ollut mahtava tyyppi! Vähän niin kuin meidän Emännän lapsuuden lapinkoira Oona. Joskus tosin tuntuu, että onko niin tarunhohtoista koiraa voinut ollakaan, vai kultaako jo aika muistoja... ;) Mutta Oona-koiran ansiosta koirarakkaus meidän Emännässä alkoi kukkia jo pienenä ja siitä hyvästä mekin on tähän laumaan päästy, että kyllä täytyy edeltäjien muistoa aina kunnioittaa. :)
Lucy ja Roni, kyä varmaan pikkasen on totta siinä, että aika silaa ja kultaa muistot. Lapinkoirasta mäyrikseen, kyllä vaan, eläinrakkauta sen täytyy olla.
PoistaJopa olj mukavija juttuja. Naeset tykkee nuista vaavvakuvista ja kieltämätä ootta kyllä ollunna nättijä pieninä. Ja nyt sittä kommeita poekija :) Tiälä on ollunna aena hyvät jutut ja on aena tullu hyvälle tuulelle ku on käännä niitä lukemassa. Onnee, kohta on tonni täännä ja lissee ootellaan! Myö ee vielä sillon Pyryn aekaan ossaavuttu näetä lukemmaan. Nyt pysytellään kyllä matkassa :)
VastaaPoistaIivari, onpa kiva, että pysytte meijän kelkassa jatkossakin. Niin mekin teijän jutuista tykätään ja porukoissa pysytään. Miäskoirahalit!
PoistaOnnea melkein tonnista ! Kiva näitä on lukea ja katsella kuvia komeista pojista :)
VastaaPoistaLiinukka ja Nero, tänks ja kirjuutellaan!
PoistaHieno saavutus onneksi olkoon! Ja kyllä täällä ainakin pysytään edelleen kuulolla :)
VastaaPoistaLukukoira Sylvi, kiitti ja pysytään linjoilla muiskundeeroksien kera.
PoistaMielenkiintoista! Onnea upeasta lukemasta. Teitä on hauska lukea ja seurata.
VastaaPoistaPárek, tattista ja kuin myös, kuomakamunen.
Poista