maanantai 25. marraskuuta 2013

Ei ole koiraa viiksiin katsominen?

Tulisko tosta otsikosta uus sanonta?

Tulipa tai ei, niin me liikutaan viiksiasialla.
Saatiin meinaan Mirkulta viiksihaaste,
joka liittyy miästen terveyteen.
Haaste kulkee nimellä Movember.
Me mitään kiäliä osata,
joten me puhutaan vaan viiksihaasteesta.
Joo.

Miälellään nähtäs kamujen viiksiä kans...


20 kommenttia:

  1. Pojat, te olette hyvällä asialla. Mancat Myrsky saattaa osallistua haasteeseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myrsky The Mancat. Uuuh! Viiksien näkemisen iloisessa toivossa... :)

      Poista
  2. Viiksipäivä on hyvä asia! Myös miesten sellainen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, onhan kyllä paljon laulujakin viiksistä, niiku vanhojapoikia viiksekkäitä ja silleen. Ollaan me kuultu semmonen sutkauksin, että "ei välitetä jutusta kissanviiksen vertaa". Mut tota ajatusta me ei voida ostaa, ku kuiteskin Helmin viikset määrää teijänkin perheessä tahdin. Hih.

      Poista
  3. Vaude pojat miten upeat viikset! Mulle äippä sovittelee vaan jotain typerää tonttuhattua.....en tykännyt! t. Eka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keh heh, Eka, kuule se alkaa taas se aika vuodesta ku tontut hiipailee nurkissa ja enemmän vielä sisäpuolella huushollia (lue äipät). ;)

      Poista
  4. Movemberista en tiedä mitään, mutta nämä viikset ovat kyllä komeat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Me ny tiätysti ollaan komeita ilman viiksiäkin. Joo.

      Poista
  5. Wau, aika komeet mustaasit teillä, tuuliset viiksi-Vallut! Viiksekäs mäyräkoiratyttö muiskauttaa teitä!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih hih, hih hih, ku kutittaa ne sun viiksipusut.

      Poista
  6. Pipukka:
    Voi Movet ja Töttöröö!
    Hianoo, että kampanjoitte miesten terveyden puolesta. Mullakin on muutama viiksikarva, mutta tyttönä en kehtaa niitä niin kauhiasti mainostaa. Oonks mä pojat turhamainen? Tuisku on parantunut hienosti. Tuisku Tikru Tikkitakki ;) Tuisku pääsi tötteröstä ja nyt potta on mun päässä. Joo, mun oikee korva ei parantunut puhdistusoperaatioista huolimatta. Tänään mua hyysättiin jo aamu yhdeksältä eläinlääkäriin. Oikea korva oli tulehtunut, vasen terve ja puhdas. Kahden viikon lääkekuuri, tippoja kahdesti päivässä. Muuten ihan kiva lääkäri, mutta määräs mulle sen kirotun pöntön… en kuulemma pääse raapimaan korvaa. Onni onnettomuudessa oli, että se oli sellaista siroa tyttömallia. Pieni ja kevyt, ei tarvi muuta kuin korvat peittää, ei tartte koko kuono olla sisällä. Äippä yritti piristää mua. Ehdotti että tuunataan se sellaiseksi prinsessamalliksi. Liimataan vaaleanpunaisia ruusutarroja siihen. Nou vei, en halua siihen edes luutarroja. Heeetkinen ihailijakuvatarra Myrskystä ja Tuiskusta olis pähee. Lisäksi äippä keksi kaikki kauheudet samalle reisulle. Pyysi lääkäriä tarkastamaan peba-rauhaset. Oli niissä vähän mönjää, ei paljo mutta tuhtia tavaraa. Mun pyllyä pitää huuhdella parina iltana kädenlämpöisellä vedellä. Muuten kaikki meni hyvin. Pieni ikävä uutispommi tuli. Lääkäri kuunteli mun sydäntä ja sanoi että sieltä kuuluu suhinaa. Arvatkaa sainko heti äipältä uuden lempinimen ”suhinasantra” joo, ymmärrän kyllä, että äippä yrittää nimellä keventää tilannetta. Lääkäri kysyi olenko yskinyt viime aikoina. Onneks en oo ku muutaman kerran kakaissut ja muutenkin olen energinen, ei pitäisi olla syytä huoleen. Jos alan enempi yskiskelemään niin sitte uudelleen tutkimuksiin. Äippä nyt miettii, että onkohan se vienyt mut liian kylmällä lenkuralle?
    Toinen murheenkryyni sattu viime viikolla. Örkki ilmestyi mun vuoteelle. Äippä oli saanut kaupassa hellyyskohtauksen numero 252. Meni ja osti mulle sellaisen örkin näköisen pehmokaverin. Äippä tuli kaupasta kasseinensa ja toimitti minua ulos, jotta saisi rauhassa tutustuttaa örkin taloon, ennen kuin minä saan tutustua örkkiin. No minä otin äipän hellyyskohtauksen numero 251 johdosta ostetun putkiluun suuhuni ja menin kätkemään sitä ulos. Ja ko mie tulen sisälle niin minun vuoteella köllii aivan outo Örkki! Mie otin ”hoitolan ovi aukeaa –ilmeen” ja kiersin vuoteen kaukaa… olisin kiertänyt kauempaakin, mutta seinät tuli vastaan. Ei ei ei, etkö sinä äipä ikinä opi. Aiko se nyt sitte vihdoin ja viimein uskoa, etten tartte mitään pehmokaveria. Perusteluina ostolle äipä sanoi, että kun se oli niin sopivan pieni ja pehmeä. Ainoa mitä suostun kuljettamaan hampaissani on kengät ja sukat. Älyäis antaa mulle sen vanhat huopikkaat rettuutettavaksi. No ei hätää. Jos Teillä on ihana koiramamma niin meidän äipällä on ystävätär jonka kaksi koiraa ovat äipän kummikoiria joille äippä voi halutessaan ostaa lahjoja. Vastaavasti äipän ystävätär on mun kummitäti. Hän lellii mua niin että pääsen tarvittaessa hoitoon ja leikkimään kamukoirien kanssa. Teidän koiramamma ymmärtää että pitää tulla Teidän tasolle, eli istua lattialle. Siitä on hyvä muiskutella. Paljon Muiskuja Tuiskulle ja Myrskylle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voihan villahousut, sulla on sitten korvatulehdus. Onneks oot saanu tropit ja paraneminen alkaa. Jotenkin siihen tötsäänkin tottuu. Ehdottomasti sulle, Pipukka, pitää saaha prinsessanmallinen tötterö. Liimat siihen tosiaan meijän kuvat, ku me palvotaan sua, ihanainen. Mäkin opin juakseen pää korkeella niin että tötterö vaan kolisi. Äippä pelkäs, että mun selkä tulee kipeeks.

      Vai meinas sun äippä ilostuttaa sua Örkillä. Olis ny ilostuttanu jollakin herkulla, eihän tommosia örkkejä pysty ees syämään. Koiramammat on tärkeitä.

      Pidähän huolta ittestäs ja syä lääkkees läräämättä.
      Terkuin
      Tuisku Tikru Tikkitakki ja Myrsky

      Poista
  7. Komiat on pojilla viikset! Kyllä se vaan niin on, että koiralle ne viikset sopii paremmin ku ihmisille. Emännän mielestä teissä on samaa tyylikyyttä kuin eräässä belgialaisessa salapoliisissa, nimittäin itse Hercule Poirotissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi Hercule on meijän äipän ehdoton suasikki. Siks varmaan meilläkin on nää viikset, vähän niiku elokuvalliset.

      Terkkuja lahden taakse!

      Poista
  8. Vau! Movember koiria! Tuosta taisikin miulle tulla idea :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myrtti, mitähän askarteluja sä keksit viiksistä!

      Poista
  9. Mittää viiksii ei mul voi olla ku likka olem' mut kovast tuen sitä movemperii. Äippäki tukee.
    Tosi hauskane kuva, teiä äippä ossa kaikkee tommost kivaa. Yhtää tuunattuu kuvaa en oo itestäni nähny ja se onki mum miälest aika ahterist se juttu.
    Pusui sinne toivoo Essi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä se on ku terveyttä tuetaan. Joo. Meilkin näitä tukitoimia on tänä vuanna tarvittu oikeen roimasti.

      Kuule, me ei ny kyl olla ihan varmoja, että onks tämmöset tuunatut kuvat kovinkaan kivoi, eikä ny varmaan aineskaan imartelevia. Onneks meijän äippä ei esittele ihan kaikkia villeimpiä tuunauksiaan täällä yleisölle. Sopisko sulle rinsessaruunu? Tai jotain muuta söpöö. Meinaan vois meijän äippä semmosen tuunauksen tehä, jos hän saa lainata teijän plokista kuvaa.

      Pusui ja muiskui!

      Poista
  10. Komeet Movemberit, komeilla koirilla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, niin on, meijän äippä on vähäsen hupsu. Teil on siäviä kissoja ja varmasti viiksissä löytyy.

      Poista

Kiitti kommentista, kamu!