perjantai 11. maaliskuuta 2016

Susi jo syntyessään

Puhurit:
Eilen kyllä oltiin jännän äärellä.
Viätiin Koiramamma ja äippä käpeksiin Saaren kansanpuistoon.
Käyään siäl useesti, kun on hyvät maastot ja järviä ja kaikkee.

Noh, siin ihmeteltiin yksiä isoja mustin käpälänjälkiä,
että onpa kolakan kokonen koira, 
ku tassunkokokin on ku meijän äipän kämmen.
Noh, eipä mitään, sitten törmättiin kakkakasaan.
Ei kuulkaa ollu mikään vaatimaton tuatos,
ei kokonsa eikä hajunsa pualesta. 
Pythyi!
Siin koirankakassa oli gaumeesti karvoja.
Äippä naureskeli, että on tainnu musti syädä
äippänsä karvarukkasen.

Lopulta ne isot koiranjäljet erkaantu polusta.
Koira oli menny yksin, ilman ihmistä siis,
ja sen menosuunnasta oli tullu hätänen kauris.
Oli meinaan vetäny melkosta runtua, tää kauris siis.
Sillon nää kaks järkipeikkonaista rupes kälättään,
että ei noi tassukuviot oo kyl koiran,
että olisko susihukkasen.
Joo.
Äippä otti kuvan tassunjäljistä.

Kotona äippä vertas omaa kuvaotostaan 
netistä löytyneisiin suden jälkiin.
Jesh!
Oli samanlaiset ja tutkimuksen kruunas kökkökasakuvat,
jotka oli samanlaisia karvapitosia ku mettässä ollu tuatos.
Äippä lähetti tassukuvan paikalliseen riistanhoitoyhdistykseen ja
siältä vahvisteen, että jälki oli suden.

Että silleen ja tervetuloo meille elämysmatkaileen!


18 kommenttia:

  1. Jestas sentään! Me törmättiin tällä viikolla vain kuolleeseen päästäiseen, rusakoihin ja oravaan.

    Oli teillä kyllä huikea elämysmatka! Elämyksellistä tulevaa viikonloppuakin teille toivottaa Typy, Hippu ja emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Typy, Hippu ja emäntä, joo kuulkaa, meinas olla ihan pikkasen liian jännää, ei siis meijän miälestä, mehän oltas se susi poks ja räks voitettu, mut noi naiset rupes tutiseen ja väpättään. Piti sitten lähtee kotiin. ;)

      Poista
  2. Sus siunakkoon, onko se sus?
    Kyllä se susi juoksi teitä karkuun niin paljon kuin käpälistä lähti, sen verran ne pelkäävät kälättäviä naisihmisiä. Onneksi teillä oli turvahenkilöt mukana, vaikka pelkäsivätkin, kun muuten olisitte oikeasti voineet joutua susihukkasen kanssa silmäkkäin. Ja oli vissiin torrakotkin jääneet kotiin.
    Me kyllä haistetaan suden jälki, kakasta puhumattakaan, eikä mennä askeltakaan samaan suuntaan suden kanssa. Pari kertaa on haistettu. Karhun kanssa sama juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aatu Hauva, kyl se oli sus. Juu, onneks me ollaan tämmösiä Turva Tovereita, uskaltaa noi naisihmiset lähtee toistekin susijaht... metsään käpeksiin. Joo. Pyry-pappa on haistellu karhunjälkiä, ku semmonen asusteli Savon mökin mettässä. Karhu lönkytteli pihankin läpi. Paree on, että niin te ku me, pysytään poissa susien ja karhujen reiteiltä. Terkut Jirille!

      Poista
  3. Sus siunakkoon! Hyvä että naiset pitivät ääntä, ei susi yleensä suulaiden ihmisten kimppuun hyökkää. Mutta urheatkin koirat on kyllä tosi pulassa, jos hukan kanssa samalle polulle eksyvät. Meillä ei onneksi susia ole näkynyt, eikä kyllä yhtään olla siitä murheissamme.
    Turvallisia sudettomia lenkuroita teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Párek, juu, kyllä Koiramammasta ja äipästä tosiaan lähtee ääntä, kaikilla taajuuksilla. :D

      Oikein reippaita ulkoilukelejä myös teille!

      Poista
  4. No justiisa! Pysykee hyvät kamut kaakana semmosista seuvvuista! Meellä ee oo onneks aekoehi näkynnä nuita jäläkijä. Eekä kyllä kaevatakkaa.
    On varmaan ollunna muikee haju niissä jälissä. Jätöksestä puhumatakkaa.Ee ehken tehnnä mielj siinä pyörähtee...? :)Turvallisija lenkkijä kamut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iivari, tänks! Pysytään poissa suden hampaista. :)

      Poista
  5. Vai on ne pahukset sudet jo sinne Saaren kansanpuistoonkin löytäneet. Kurja juttu, mutta kulkekaahan siellä varoen tästä eteenpäin. Kyllä kait se yksittäinen susi vielä ihmistä väistää, mutta mistä sen tietää, miten hyvältä me koirat suden nokkaan tuoksumme. HUH! Oli muuten makeita juoksukuvia susta Myrsky. Täällä ei olla vielä hukan jälkiin törmätty. Onneksi! Äippä kyllä välillä ihmettelee, että miksen tiettyyn suuntaan kävele. Ei sitä tiedä, mikä siellä on mennyt. Mukavaa viikonloppua! t. Eka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eka, no juu, jos olis lumetonta, niin me ei tiiettäis mitään siitä sudesta, noh, ehkä sitä karvasta kakkakasaa oltas ihmetelty. Tommonen piäni saariniemi ei oo kyl hyvä paikka sudelle, ku siinä törmää väkisteenkin ihmisiin.

      Myrsky: Tattista kuvakehuista, kuoma. Eilen oli hankikanto ja oli jännää, kun ei upottu lumeen ja pallo vieri pitkälle. Oikein lepposta ja reipasta viikonloppua koko teijän porukalle!

      Poista
  6. Onneksi ette jälkien jättäjään törmänneet sentään. Autot ja sudet on sellasia, että niiden kanssa ei pienen koiran toivoisi yhteen sattuvan. Viime syksynä juuri eräs pitkäkarvainen kollega katosi seudulla, jossa oli nähty suden jälkiä. Varmuutta ei ole, mutta yhtälö näyttää aika selvältä. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lucy ja Roni, kävipä surmee tskä teijän kollegalle. Nähtiin tuolla saaressa vain yhdet pupun ja kauriin jäljet, joten tais susi lähtee nälkäsenä...

      Poista
  7. No huh, onpa teillä ollut elämysretki. Rauhallista rinnakkaiseloa sinne teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukukoira Sylvi, toistaseks mahutaan, niin me suurella luanteella varustetut tappijalat kuin pitkäsääri sudet. Joo.

      Poista
  8. No hui gaumee, nyt teidän pitää olla varovaisia, ettei susihukka tule ja vie! Kyllä on hyvä emäntien vähän kälättääkin, pysyy pedot kaukana metelistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jalo, no niinpä, varovaisia ollaan, mutta yritetään olla liikaa pelkäämättä ettei mee ilo metsäilyistä. Koiramammasta ja varsinkin meijän äipästä lähtee ääntä ainaskin yheksän lehmänkellon verran. :)

      Poista
  9. Sus siunatkoon! Onneksi teidän äippä teki ilmoituksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myrsky ja Minna ja Poikanen, no juu, meil meni mettäreissu ihan mukavasti, paitti loppumetreillä alko tunnelmat hyytyyn, ku Koiramamma ja äippä tajus, ettei niitä jälkiä ookaan jättänny naapurin Musti. :)

      Poista

Kiitti kommentista, kamu!