keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Haaste: plokin tarina

Me saatiin Myrskyltä ja Minnalta haaste,
jossa pitäs kertoo oman plokin tarina.
Myrsky on komia kissa ja Minna mukava tyttö.
Tykätään hirmeesti niitten jutuista ja kuvista.

Me, Myrsky ja Tuisku, ei olla alunperin perustettu meijän plokia.
Plokin alotti Pyry-pappa 12.10.2010,
Pyryn pihapiiri -nimellä.
Oho, pari päivää sitten oliskin ollu 5-vuotissynttärit.
Onnee ja terkkuja sinne pilvenreunalle!

Tää kuva on Pyry-papasta vuadelta 2011,
 vähän ennen ku se siirty tuanilmasiin keuhkosyävän vuaks.


Pyry-pappa oli kuulemma tosi pirtee ja viisas vanhus.
Semmonen sylilullukka ja äipänkulta.
Se eli melkein 16 vuatta.
Äippä meinas lopettaa plokin,
kun hän meni ihan raiteiltaa Pyry-papan kualemasta.
Plokissa oli tualloin monia uskollisia lukijoita,
jotka surivat yhessä meijän ihmisväen kanssa Pyry-pappaa.
Heiltä tuli kannustusta jatkaa plokkaamista ja
pyyntöjä kertoo lisää Pyry-papan tarinoita,
mut ei siitä oikeen tahtonu tulla mitään,
ku äippää vaan itketti koko ajan
(itkee muuten nytkin).

Iskä ja äippä aikoivat elää koiratonta elämää,
mut onneks niin ei tapahtunnu.
Kesäkuussa tulin kuvioihin minä, Myrsky, ja
seuraavana vuanna Tuisku,
toi tiikeriturkkinen nassikka.


Ploki vaihto nimee ja osotetta,
koska Pyry-papan plokista katos kuvat, 
kun palvelun tarjoajan, Vuodatus, palvelimet meni rikki.
Muutettiin tähän osotteeseen ja plokista tuli
Myrskyn ja Tuiskun pihapiiri.


Eka meijän juttu julkastiin tääl Bloggerissa 2.7.2012.
Tää on 548. tarina.
Meijän porukoissa ovat pysyneet monet alkuperäsen plokin lukijoista, 
uusiakin on tietysti tullu.
Mukavaa ku ootte olemassa!

Me jutustellaan tääl plokissa meijän elämästä, harrastuksista ja
kaikesta kivasta, mitä meijän pihalla tapahtuu.
Ollaan tämmösiä kotona viihtyviä koirapoikia.
Otetaan ilo irti arjesta, se on parasta.


Tähän loppuun halus äippä kirjottaa jotakin:

Hei, kaikille!
Blogeihin, tähän ja omaani, kirjoittaminen ovat minulle tärkeää.
Ihan yhtä tärkeää, kuin teidän blogienne ja kommenttienne lukeminen.

Elämä ilman koiraa olisi tyhjää ja onttoa,
Mitä olisi yksityisetsivä ilman koiraa?
Kuin talo ilman kaivoa. Kuin hampaaton hai.

Näin on. Olen tottunut pienestä pitäen,
että kotona on lemmikkejä, kissoja, koiria, kaneja ja lintuja.
On mukava tulla kotiin, kun ovella on vastassa nelijalkaista väkeä,
jotka ottavat aina riemulla vastaan ja ovat hyvällä tuulella.
Sitä iloista menoa katsoessa, kaikkoaa väsymys ja
hymy nousee huulille.

Tarinat syntyvät useimmiten valokuvien kautta.
Kuvaaminen on ollut minulle rakas harrastus jo yli 40 vuoden ajan.
Kirjoittaminen puolestaan on uudehko harrastus,
joka täydentää kuvaamista.
Kuva ja tarina tukevat toisiaan.

Kiitos näistä viidestä vuodesta.
Toivottavasti yhteinen taipaleemme jatkuu vielä pitkään.

22 kommenttia:

  1. Kiitos ihanista jutuista ja kuvista, näitä on aina ilo käydä lukemassa:)
    Minäkin löysin blogin jo Pyry-papan aikaan.
    Monia mukavia kirjoituksia tästä eteenkin päin!
    Muiskuja pojille:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirpa ja Tiitu, muiskusii myös teille! On ollu tosi mukavaa seurasanne, pysytään linjoilla.

      Poista
  2. Niinhän se on...kerran koira-ihminen aina koira-ihminen :) Hieno tarina ja kuvat !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liinukka ja Nero, juu, ja olis meillä kissakin, jos iskän hipiä sitä kestäis. Pyry-papan paras kamu oli Hipsu-niminen kissa tai oikeesti sen kissan nimi oli Gabriel-Tule-Takaisin, nää on näitä äipän outoja juttuja. ;)

      Poista
  3. Tämä teejjän ploki olj ensmäesijä jotka löövvettiin. Jo monta vuotta sitte. Jokapäevä on kääty lukemassa :)
    Kiitos mukavista jutuista ja kuvista! Aena tulloo hyvälle tuulelle ku tiälä kääpi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iivari, vuaroin viaraissa ja silleen ollaan tultu tutuiks. Pietään hännät pystyssä ja ilo pinnassa!

      Poista
  4. Ihana nähdä kuvia myös teidän Pyry-papasta. Ja kiva kuulla miten blogi on saanut alkunsa. Meidän äippä löysi ensin teidän äippän blogin ja sieltä vasta aikojen päästä tänne. Mutta onneksi löysi. Teillä on niin kivat tarinat. t. Eka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eka, mukaa, että löysitte meijät. Meistä on tullu hyviä plokikamuja keskenämme. Iloa!

      Poista
  5. Kiva kun otitte haasteen vastaan. Pyry on ollut tosi charmikas herra. Me ollaan tykätty teidän jutuista. Ja siitä Jenny Cottonistakin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myrsky ja Minna, se on vissiin niin, että samantyyppiset hemmot löytää toisensa, hyvä niin. Jutustellaan!

      Poista
  6. Astuin samoihin aikoihin Vili-koirani kanssa blogimaailmaan kuin "Pyryn pihapiiri" eli meillä bloginpitäjillä on samanpituinen historia takanamme. Myös siinä, että eihän ilman koiraa voi elää, uusi neliveto ilmestyi meillekin ja sen mukana uusi blogi.
    Kiitos kaikesta, jota olen blogien välityksellä saanut kokea, niin Pyry-Papan kuin Myrskyn ja Tuiskun juttuja lukiessa ovat kyyneleet virranneet, milloin naurusta, ilosta, milloin surusta, murheesta. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne ja Wuppe, juu, ollaan kuultu tarinoita teijän Vilistä. Siälle ne, Vili ja Pyry-pappa, viilettelee ilman vaivoja kukkivilla niityillä ja elävätä täysillä koiranelmää ja muistoissamme, aina. Kiitos!

      Poista
  7. Mukavaa oli lukea bloginne historiaa. Viisi vuotta on hieno saavutus, jatkakaa samaan malliin!
    Ja kylläpä Pyry on ollut tyylikäs vanha herra. Ja te olette jo ihan ammattilaisposeeraajia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukukoira Sylvi, sä ootkin meijän uusimpia koiraplokilöytämme, söpöliini. Kirjotellaan ja pietään yhteyksiä!

      Poista
  8. Minäkin löysin ensteeksi Pyry-papan ja sitten ei voitu ihan vähään aikaan lukeakaan, kun oli semmoinen (virtuaali)suru Pyry-papasta. Jossain vaiheessa sitten löysin teidän uuden bloginne ja aina välillä käyn. Eläkeläisellä on niin kiirus, ettei joka päivä ees kerkee tänne blogistaniaan. Terkut Ossilasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marja-Leena ja Ossi, meijän äippä jää eläkkeelle kolmen vuaden kuluttua. Toivottavasti meijän ploki ei sillon lopu kiireiden vuaks. :)

      Poista
  9. Olipa kiva päästä teidän juurille asti, kiitos ! Kovasti herkistyin minäkin tässä lukiessani Pyry-herrasta, on ne niin rakkaita. Omat eläimet ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taru, ole hyvä! Pyry-pappa eli pitkän ja hyvän elämän. Sai olla terveenä ihan viimeseen vuoteensa saakka. Meistä tuntuu, että lemmikit täydentävät perheen....

      Poista
  10. Ymmärrän niin hyvin äippäänne. Pimun poislähtö aiheutti minulle suuren surun ja blogiin ei asiasta pystynyt heti kirjoittamaan. En pysty edelleenkään kirjoittamaan meidän vanhasta neidistä ilman kyyneliä.

    Iso kiitos teille tästä mukavasta ja hauskasta blogista sekä plokikaveruudesta!

    Typyn ja Hipun emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Typyn ja Hipun emäntä, Typy ja Hippu, vuaroin viaraissa eli mekin tykätään teijän jutuista ja teistä, tiätty. Pietään yhteyksiä ja muiskuja!

      Poista

Kiitti kommentista, kamu!