lauantai 31. tammikuuta 2015

Puusta pudonnut

Tuisku: Mää tykkään nukkuu ja oleilla sylissä.
Ei oo omena kauaks puusta pudonnu, totes meijän äippä.
Myrsky: Keh heh, sun kohdallas sopis paremmin,
että sää oot puusta pudonnu.
Tuisku: En kyllä oo! Varmalla!!!
Katopa tästä:

 

Tossa vasemmalla on mun koiraäippäni Olga.
Sekin viihtyy sylissä. 
Kiipes heti meijän iskän syliin,
ku mut haettiin omaan kotiin, eikä yhtään ujostellu.


Mää tykkään sylkytellä.
Aivan parhautta.
Nää kuvat on vuadelta 2012,
sillon mää synnyin.
Täytän toukokuussa huimat kolme vuatta.

Kuamat, ootteks te mialuusti sylis?

20 kommenttia:

  1. No iha varmasti oon syljkoera! Mualiman paras paekka :)
    Siinä mänis päevä iltaan meleko heleposti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä on sylissä helppua kölliä, aina saa silityksiä ja lämpöö.

      Poista
  2. Muutaman kerran päivässä pitää päästä syliin rapsuteltavaksi ja aikaisin aamulla ennen ylösnousua asetun Palvelijattaren kainaloon. Siinä köllötellään puolisen tuntia ja minä kuuntelen kuinka hieno ja fiksu koira olenkaan ; )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpas teillä lepposa aamuherätys, Párek, aivan maino juttu.

      Poista
  3. Hei, tekin olette lukukoiria :) Kyllä lukijan sylissä tai vielä mieluummin Oman Lukijan mahan päällä kelpaa nukkua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kih hih, sähän sen sanoit, Lukukoira Sylvi, mekin ollaan lukukoiria.

      Susta oli veikee kuva plokissas, pikkasen olit uuvahtannu kirjan viäreen.

      Poista
  4. Pipukka:
    Tuisku tietää, Tuisku on oikeessa. ”Onks muitaki paikkoja ku syli?” kysyy meijän Martta. Kuningatar istuu sylissä, kuin valtaistuimellaan. Äipällä on JOPA joskus hermo tiukalla… kun se asettuu sohvalle katsomaan kuvalaatikosta jännärii (RAUHASSA) niin Martta kipuaa syliin. Oo siinä sitte paikallas liikkumatta, niin että jäsenet puutuu, se ku ei raaski hievahtaakaan silloin. Mä ite en sylistä välitä, en oo koskaan välittänytkään.
    Ei mitään mullistavaa kuulu tänne meidän koirakotoon… Martalle on ostettu uusi kaulapanta: pinkki, timanteilla. On se vielä vähän iso. Pentupanta poistettiin käytöstä, kun sen lukko ei enää pitänyt, niin hurja vauhti tuolla pikkusiskolla on. Voitteko kuvitella Pojat… Martta (tämä hiirtä vähän isompi mäyräkoira) on näyttänyt mulle hampaita ja ärähtänyt. On siinä niin kovaa Mäykkä-luonnetta. Muiskut Teille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Martta ja Tuisku on samiksia ja sinä, Pipukka, oot samis Myrskyn kaa.

      Martalla on selkeesti mäyränluanto, niin hyvässä ku pahassa, mut yritä pitää pualias. Satoja muiskuja satelee meiltä teille!

      Poista
  5. SöpööSöpööSöpööööööö!

    VastaaPoista
  6. Ihanat pentukuvat ♥ Meillä Minnamamma tykkäisi että olisin sylissä useammin...

    VastaaPoista
  7. Herkkää. Meilläkin sylitellään joka päivä runsaasti.

    VastaaPoista
  8. On tuo niin söpöä kun ja suut hymyssä kun oon niin turvallista olla sylissä.
    Nero olis mielellään sylissä ja välillä onkin mutta se 40 kiloa on hieman hankala
    saada mahtumaan yhteen syliin. Sitten kun ottaa nojatuolin käsinojat avuksi taakan
    alle niin onnistuu hetkittäin se sylissä makoilu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nerossa on kyl pituutta ja kokoo. Upee sälli! Mut varmaan hiaman haasteellista mahduttaa koko se komeus yhteen syliin. :)

      Poista
  9. Nuo on ihania tuollaiset sylikuvat. Meikä ei juuri syliin mene. Siinä lähellä voin kerällä olla ja kerjätä rapsutuksia, mutta syliin olen liian iso (ainakin omasta mielestäni)....yksi ihmisveikoista mua aina nostaa syliin, mutta en tykkää, en. Sohvalla saatan joskus kammeta itseni syliin saakka, mutta yleensä laitan vain pään toisen syliin. t.Eka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eka, taitaa olla sillviisiin, että ku sä tykkäät viileestä, niin syli on sulle aivan liian lämmin paikka. Mut on siin ihmisen kyljessäkin rapsuteltavana olo messevää. Joo on.

      Poista
  10. Onko siitä jo kolme vuotta?! Voi hurja, kun aika kuluu nopsaan. Mä täytän pian viisi. Sekin on paljon se!

    Sylissä on kiva kölliä. Mulla tulee vaan helposti kuuma, kun tota turkkia on aika paljon. Mut aina aamuisin kaivaudun mamman viereen peiton alla köllimään hetkeks, se on meidän perinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jalo, eiks vaan hurahdakin nää vuodet ripeesti! Sää 5, Myrsky 4 ja mää 3. Juu, sulla on muhkee turkki, joten hikihän siinä tulee, jos pitkään kupottaa mamman täkin alla. Terkkuja Neiti Kattiselle!

      Poista

Kiitti kommentista, kamu!