lauantai 24. elokuuta 2013

Beibi, bambi ja bubu

Myrsky: Me oltiin eilestään miälenkiintosessa paikassa. Ainoa-nimisessä putiikissa, jossa saatiin paljon rapsutuksia ja oltiin tervetulleita sisälle. Äippä kyl joutu paimentaan meitä koko ajan ja oleen tarkkana, etten mä nostanu koipee. En nostannu.

Mut ette kyl usko mitä kaikkee me nähtiin tällä reissulla! 
Siäl oli beibi, bambi ja bubu. 

  

Toi beibi oli ihmeellinen! Olisin halunnu hoitaa sitä, mutta sain vain haistella.
Bambi oli kaapin ovessa. Hiano oli sekin.
Mut bubu oli ihan oikee.
Me seistiin ulkona nukuttamassa tota beibiä, kun ihan meijän kuonon edestä,
röyhkeesti, juaksi bubun poikanen.
Ja me tiätysti sykästiin perään.
Äipältä meinas käsi irrota.
Ei me sitä bubua kiinni saatu,
ku toi äippä oli hidasteena.

Ilosta menoo teille kaikille!

16 kommenttia:

  1. Vau, noin pientä beibii pääsit haisteleen. Mul on kans yks n. parivuotias sukulaisbeibi, ja mää tykkään kovasti siitä. Oon sen ekan kerran nähnykki just tommosena pikkubeibinä ja ne kyl haisee makosalta. Ja osaan kohtuullisesti käyttäytyäkkin sen läsnäollessa, en hypi, vaikka muuten oonkin kova hyppimään, kun tulee vieraita. Mä meen ain ryömimällä sitä vastaan, ei tuu sitte vahingossakaan hyppästyy sitä päin.
    Bambi ovessa on ihana, ja varmaan päheetä oli törmätä ihka oikeeseen bubuun. Harmi vaan kun oli toi teen äippä tosiaan siinä hidasteena. Olsit varmaan saanut sen kiinni. Terkkuja ja lipsutuksia sulle ja Tuiskulle!
    -Elli-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elli Karamelli, ensin beibi haisi todella muhevalle, mut sitten sen vaippa vaihettiin. :D

      Oli se beibi kaikinpuolin mielenkiintonen. Meijän äippä piti sitä sylissä ja näytti muikealta. Meijän äippähän ei oo mummo, vaikka vanha onkin.

      Sä oot viksu, ku et hyppinny. Me hypittiin ja jouduttiin koppaan nököttään. Tuplamuiskut!

      Poista
  2. Beibit ovat ihmeellisiä. Niissä riittääkin ihmettelemistä. Mutta kaima, yksi varoituksen sana. Kun ne aukaisevat suunsa ja huutavat, niin ääni on kova! Ja se bubujahti. Se vasta onkin kivaa...

    Sijaismamma käski sanoa että aivan ihana kuva ihmettelevästä Myrskystä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, Tuiskua ei kyl kiinnostannu toi beibi. Taitaa itte olla viälä pikkanen, ainaskin henkisesti.

      Sä kaimakuoma, ootkin aivan mahtava bubujahtaaja. :D

      Poista
  3. Vauvat ovat todella ihmeellisiä!

    Täälläkin on käynyt kerran sellainen ihan tosi pieni. Kun se laitettiin kantokopassaa ruokapöydälle Wilma hyppäsi heti viereen. Katsoi minua ja katsoi vauvaa. Silmät olivat teelautasen kokoisina! Ihmeellinen oli :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei meijän suvussa tommosia pikkasia oo näkyny. Äipän poika, se meijän ihmisvelikin, on jo 40 vuotta vanha äijän köriläs. Joo.

      Vai hyppäs Wilma ihan pöydälle ihmettelemään! Kyä mäkin olisin hypänny ton beibin viereen, jos oltas annettu.

      Poista
  4. Mekin tykätään beibeistä, vaikka niitä ei saakaan nuoleskella niinkuin isompia lapsia. Hyvälle haisevat!
    Bambeista ei tiedetä, voiko niitä syödä?
    Onneksi bubu ei loikannut teidän pöksyihin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Beibit on vissiin sitten meijän kaikkien suosikkeja. Hajulla ja ilman. ;)

      No tota noin niin, jokku käyttää mäyriäisiä bambijahtiin...

      Ei olla bubupöksyi.

      Poista
  5. Onpas teillä ollut ihmettelyä taas kerrakseen! Beibit ja bubut on Letulle semmosta peruskauraa, niistä ei jakseta innostua, mut ans olla kun yks päivä metsässä bambi erehtyi reitistään (Lettu varmaan hiipi kuin aito vaanija tuulen alapuolella) ja yks kaks joutui puskasta hypättyään nokittain rouvan kanssa.

    En tiedä kumpi kavereista oli hämmentyneempi, Lettu vai bambi, mutta siitä mä vasta hämmästyinkin, kun Lettu otti ekana pari askelta pakoon lähteneen bambin perään (vapaana kun metsässä oli), mutta tuli kerta huudosta mun jalan viereen steppailemaan "näitkö äiti, näitkö! näitkö oikeesti mikä siinä oli, saanko mennä, jooko, perää, jooko?!" Peräänhän me ei sitten kuitenkaan menty ja hetken hengitystä tasailtuaan akka jo unohtikin koko asian. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi kohtaaminen olis kyllä pitäny nähä! Kih hih, mahto olla rytinää ku bambi puikki takaisin puskiin. Hyvä Lettu!

      Poista
  6. Ai noin pientä ihmistä pääsitte nuuhkimaan? Muistan vielä miltä ne hai..tuoksuu. Minä pysyttelin pienen matkan päässä, näin Palvelijattaren kalpenevan joka kerran lähestyessäni vauvaa. Nyt se vauva on jo 4v ja meillä sujuu tosi hyvin keskenämme kun tavataan.
    Bambi???? Ei varmaankaan mitään syötävää, luulisin. Ei mitään havaihtoa.
    Bubu on nähty läheltä ja perään olis tehny mieli ponkaista, mutku mulla oli taluttimen toisessa päässä varsinainen möykky esteenä.
    Aurinkoista sunnuntaita, kamut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ensin toi beibi tosiaan haisi, just semmoselle miälenkiintoselle, mistä me koirat tykätään. ;)

      Teil onkin siäl käpäkeslyreiteillännä kaikenlaista elvää koirista kilipikonniin. Susta Pikku-Eukosta onkin paljon kuvia, kivalta näyttää teijän touhut. Meillä on vaa toisemme, nyyh.

      Onks noi äipät aina joko köntyksiä tai möykkyjä. ;D

      Poista
  7. Ei oo beibejä näkyny eikä hajujälkiä ollut ;) Mä varmaan pusuttaisin, sitähän mä aina teen. Noi kirjavat bubut kyllä on ihania.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myrsky: Olisin määkin pusutellut tota beibiä, oli se niin mahottoman pikkanenkin. Noi tualilla olleet bubut oli tarkotettu beibeille ja me ei saatu niillä leikkiä.

      Meijän äippä laitto sun äipälles susta kuvia. Käy kattoos.

      Poista

Kiitti kommentista, kamu!