perjantai 20. marraskuuta 2020

Potkukelkka ja pari pulkkaa

 Wiima: Me ollaan alettu äipän kaa tekeen likkojenlenkkejä.


En tiä onks tämmönen lenkkeily pelkästään kivaa.
Ypöttää, ku ei oo veikat mukana.


Sit joutuu posettaan kaikilla kivillä ja kannoilla.
Mut se on sanottava,
et meijän meno on paljon vauhikkaampaa,
ku veikat ei oo messissä.
Meinaan mä meen niiku potkukelkka,
ja veikat on ku pulkkia,
varsinkin Tuisku.


 

8 kommenttia:

  1. Meekäläestähhii joskus pulukaks on kututtu...liekköön semmonen määrämiesten ominaesuus :) Vuan mukava ku sielä tyttöporukalla suatta männä vaahilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iivari, johtusko se pulkkamaisuus siit, et teijän pitää nuuskutella joka puska ja pylväs sekä heittää siihen omat viästit. :)

      Poista
  2. Meilläkin välillä Emäntä vie vain Ronin lenkille, kun sillä tavalla ei kuulemma palella lenkkeillessä niin paljoa. :D Joskus tosin käy niin, että juuri kun on tarkoitus viedä vain Roni lenkille päättääkin Lucy, että hänkin haluaa lähteä ja sitten Emäntä heltyy ja ottaa sittenkin molemmat. Toisinaan Lucy kuulee jo nurkissa ulvovasta tuulesta, ettei ole hänen ilmansa ja jättäytyy suosiolla pois porukasta.
    Ihan hyvää se tekee Wiima välillä kartuttaa itsetuntoa ulkoilemalla ilman velipoikia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lucy ja Roni, totta turisette, kaikki säät eivät sovellu meille mäyrinkäisille. Sillon on paree jäädä sohvalle lämpöseen pötkötteleen. Joo.

      Poista
  3. Sadekelillä kaivetaan pulkka esille, pikkupakkasella löytyy potkukelkkaan jalakset alle, ja mäyräkoiran iän voi päätellä siitä, miten se liikkuu ensilumella... tällaisia mietintöjä mun mammalla, ties mistä keksinyt.
    Teidän likkojenlenkki näyttää mukavalta. Saat kaiken huomion ja voit poseerata nättinä, Wiima-neiti <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hianoja miätelmiä sun mammallas, Arttu. Kyä mä tykkään tassutella kahestaan äipän kaa, vaik joutuukin noita kuvauskeikkoja tekeen välillä. Vaihtelua.

      Poista
  4. Mulle on tullu sateen lisäksi toinenkin inhokki: iltapimeä. Eukko epäilee, että mulle on kehittymässä hämäräsokeus. Heh, antaa sen pitää uskonsa. Kyllä on jokainen nelijalkainen aina nähty ja tunnistettu pimeälläkin. Eukolla saattaa itsellään olla enemmän vaikeuksia ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Párek, onneks ollaan nykysteen kaupunkikoiria, joten ei tartte ihan pimeessä paarustaa.

      Poista

Kiitti kommentista, kamu!