Ollaan koeteltu äipän sydämen kestävyyttää.
Hyvin sykkii.
Oltiin lenkuralla Saaren kansanpuistossa, niiku useesti,
nyt mentiin leveeltä polulta pikkupoluille.
Tavallisesti Wiima ja äippä kulkee ekana,
eli Wiima johtaa meijän letkaa.
Oltiin puuskutellu, noh siis äippä vaan,
mäki ylös, ja iskä sano äipälle,
että anna Wiima hänelle,
niin äipän on helpompi laskeutua rinnettä alas painavan kameran kanssa.
Joo, vaihto tapahtu.
Äippä otti pari askelta ja meinas askeltaa kyyn päälle.
Mitähän olis tapahtunnu, jos Wiima olis ollu ekana...
Se kun on tutkija ja nuuskuttelija sekä tosi utelias.
Wiimalla on erilaiset haukkumiset innolle, hätääntymiselle ja ajolle.
Ny siltä pääsi hätähaukku,
ja äippä juasta nytkytteli pihan toiselta laidalta hätiin.
Kuultiin jo kaukaa hänen puuskutuksensa,
mikä muuttu nauruks, ku hän näki, mikä oli homman nimi.
Ihmisveikan Günther-kukko oli pudonnu Kesälän lattialle.
Gaumeen outo eläin.
Äippä: Myrsky-rakas, mitä sä siin eteisessä oot?
Myrsky: Ootan ihmisveikkaa kotiin.
Äippä: Tuuhan pois, kyllä veikka sieltä tulee.
(Myrsky nukkuu ihmisveikan vieressä ja seuraa häntä koko ajan.)
Meijän pihalla kävi outo tyyppi.
Supikoira.
Arvatkaa repeskö Wiima, kun haisto hemulin jäljet.
Joo.
Oho, nyt kyllä !
VastaaPoistaKukkoa ja supikoiraa ja väärässä paikassa olevaa ihmisveljeä. Kamalasti äksöniä, paitsi ehkä toi odottelu.
Taru, juupa, ihan liikaa kaikkee, siis äipälle, ei meille. :)
PoistaOho, mitä tyyppejä! Villi luonto -meininkiä. Onneksi, onneksi Wiima ei tehnyt tuttavuutta kyyn kanssa.
VastaaPoistaSaila, sen kyyn jälkeen äippä sohi kameran pitkällä jalalla heinikkoja mennessään. Äipällä vankat lenkkarit ja pitkät puntit, joten hänel ei mitään hätää, meitä sessuja hän varjeli.
PoistaHyvänen aika, kyy!! Palvelijattarella on kaikki päälakensa harvat haituvat kauhusta pystyssä. Olipa hyvä tuuri, ettei kukaan joutunu kosketuksiin sen lieron kanssa. Sitten Günther-kukkokin mätkähti maahan, ei ihme, että Wiimalta pääsi hätähaukku. Ja supikoiran hajuthan pistää kenen tahansa koiran pään sekaisin. Hurja mikä ekstriimipäivä siellä on ollut! Pitäkää nyt ainakin yksi välipäivä ennen seuraavaa seikkailua :)
VastaaPoistaJuu, liero luikerteli rauhallisesti polun poikki metsikköön, Párek ja Palvelijatar, ja äipän kunniaks on sanottava ettei hän kirahtanutkaan, vaan käänty silmät pöllömäisesti pyäreenä sanoon iskälle, että pysähy, tääl on kärmes. Joo.
PoistaToi kukko oli kyl vähällä joutuu höyhennettäväks. :D
Olipa onni, ettei kyyn kanssa sattunut mitään! Siinä olisi pienet hätähaukut saattanut päästä!
VastaaPoistaOnko Güntherillä rouvaseuraa vai eleleekö hän poikamiehenä?
Supille olisi voinut tulla kiire, jos Wiima olisi sattunut samaan aikaan ulos. Tai te kaikki kolme! :)
Lucy ja Roni, sitä me ollaan äimistelty, ettei teille oo käyny hassusti mettässä, ku siäl niin paljon rymyytte. Tää oli eka kyy 12 vuateen, ettei mekään niin suuresti olla kyitä tapailtu.
PoistaGünther-herra on poikamies, ei oo vielä rouvia näkyny. Tekis kyl miäli kokeilla, että mitä tapahtus, jos sijotettas kukko aidalle seisoon, meil on meinaan paljon haukkoja. ;)
Huh huh, kylläpä siellä sattuu ja tapahtuu!
VastaaPoistaHyvää syyskuun jatkoa :)
Sirpa, tömmöset sykähdyttävät hetket tuottavat parhaat tarinat, kunhan ei kelleen käy hullusti. Kiitos samoin!
PoistaHui kaaheeta, ilimielävä kyykiärme!! Onneks ee äeppee purru, eekä Wiima ollunna etujookoessa mänössä. Ja sempiälle sittä kukko mätkähtää nokan etteen ja supikoera jättää hajujälet pihamualle...Tuossa on jo meekäläesem kuukaavven tapahtumat yhellä kertoo! Eekähäntä ies nuin jännee oo kuitenkaa tiälä.
VastaaPoistaOli taas paljon sattumuksia, Iivari-kuoma, mut onneks kaikista selvittiin säikähdyksellä. Kyä meitä nauratti äipän kohkaamiset, ku se juasta linttas kumpparit lonksuen hätiin, ja me haukuttiin vaan Günther-kukolle. :)
PoistaTeillähän on ollut äksöniä vaikka miten paljon. Onneksi kukaan ei astunut sen kyyn päälle. Kukko saa näköjään aika paljon huomiota osakseen :)
VastaaPoistaLiinukka ja Nero, meijän äipällä on onneks kyytutka aina mettässä liikkuessa päällä, ja muutenkin hän näkee ja kuulee (välillä omiaan) monenmoista, on vissiin valokuvauksen takia tarkkailukyky huipussaan. Joo.
PoistaJohan teille on sattunut ja tapahtunut! Käärme, kukko ja supikoira... ja ihmisveikkaakin piti odotella, että minne lie jäänyt. Toivottavasti loppuviikkonne on ollut rauhaisampi.
VastaaPoistaHipun ja Mytön emäntä
Hipun ja Mytön emäntä, joskus elämä kuljettaa vikkelästi tapahtumasta toiseen, onneks on niitä hiljasiakin hetkiä, jollon voi rauhas nukkua ja vaan olla.
PoistaMuiskut Ihanille Tytöille!