Aksutyttö

Wiima: Perjantaina oli toinen akiliitokerta.

Me opeteltiin hyppyä ilman hyppyä,

sillä alle yks vuatiaan koiran luut ei oo vielä hyppyvalmiita.

Harkattiin sitten vaan hyppytelineitten välistä juaksua.

Mä opin tosi nopeeta, mut äipälle teki sekin homma tiukkaa,

vaik äipän ei tarttennu ees juasta,

käyttää vaan naksutinta ja nakata herkku mun eteeni.

Sitten opeteltiin kiartoo.

Tommonen keppi tönötti lattialla 

ja mun piti se kiärtää ympäri, namien avulla.

 Joo.

Mun osalta homma oli melko nopeesti taputeltu,

vaik äippä kaiveli aivan liian hitaasti

palkintonamuja kukkarostaan suu tötteröllä.

Anna mun kaikki kestää ja kärsiä!

Ohjaaja, Paula Lehtonen, Loimaan Seudun Kennelkerhosta,

kannusti äippää ja sano,

että ihan hyvinhän se menee.

Liian monta liikkuvaa osaa meijän äipälle,

ku pitäs oikeeseen aikaan naksauttaa klikkeriä

ja heittää namua ja viäl sanookin jotain.

No joo, kaikenmoista hän sanookin,

niiku vaikka, että hyvä ku pitäs sanoo kiärrä ja silleen.

Mut ei se mitään,

viksu mäyräkoira ymmärtää,

totes meijän opekin.

Tää on kyl kiva harrastus.

Kyl äippäkin oppii, ku jaksetaan reenata.

Aksukuvat otti iskä.

  

Mä harrastan aksua myäs luannossa.

Olin Enskun ja äipän kans kuvausreissulla.

Mä pääsen mukaan, ku osaan oottaa

ja muutenkin käyttäytyä nätisti.

 Täs mä oon, aksutyttö.