Koiramamma toi meille tuamisia.
Luita.
Koiramamma tua aina tuamisia.
Ensin riakuttiin ja hypittiin innoissamme.
Sitten istuttiin siävästi ja saatiin luut.
Luita voi syyä seisten,
tai maaten.
Voi luita nakerrella myäs pötköttäen.
Tyyli on vapaa.
Syäkkö sää luita?
Mä en syö luita. Vallu kerran puolittain varasti kinkun luun ja se jouduttiin viemään lääkääriin, Tapaninpäivänä. Oli kulemma sellainen "betonikakka". Sen jälkeen emäntä ei uskaltanut antaa sille minkäänlaisia luita, eikä mulle. Kerran se osti koiraosastolta kaupasta jonkun täytetyn ydinluun, mutta mä en tykännyt siitä... Annettiin mökkinaapuri Jepelle.
VastaaPoistaMinkälaisia ja miten käsiteltyjä luita te syötte? Ainakin teillä on mukavat asennot!
Elvis, kyä Vallulle kävi ohrasesti, mut mehän kaikki tiijetään mikä on ahneen loppu: petonikakka. Noin käy meillekin, jos äippä ei älyy ottaa ajoissa meiltä luita pois. Joo, ei mekään semmosia tekohilpeitä luita tykätä syyä, aitoo sen luun pitää olla.
PoistaMe syyän naudanluita, niitä on kaupan pakkasessa, ja sitten poron selkää ja silleen. Ei me syyä mitään keitettyjä luita, mahtaaks ne olla ees tarkotettu koiralle.
Kuulkaas pojat, meillä Myrsky syö luita. Kokonaiset hiiret popsitaan luineen ja karvoineen päivineen. Ja tietysti Jalo tarhassaan niitä rouskuttaa, mutta sehän oli ilmiselvä juttu.
VastaaPoistaMyrsky, oot sä kyl melkonen mestari ku popsit hiiret ja muut jyrsijät kokonaan. Käy varmaan melkonen rouskutus, ku aterioit. Sä saat kaikki vitimiinit ja kivennäiset siin samalla. Ei siis ihme, että sulla on tuuhee ja kiiltävä turkis.
PoistaKyllä syön luita. Ne on herkkuva :) Ja mieluiten söesin sohvalla mahallaa muatessa. Ee oo kuulema sallittuva se vaekken ymmärrä minkätähe...
VastaaPoistaNuo teejjän luut näättää tosj herkuilta. Mittee luita ne on?
Niin juuri, sohvalla tai matolla on paras paikka kaluta luita. Meillekin aina töytästään pyyhettä luun alle, mutta ei me hianostella ja meille kyl kelpaa se matto ja sohva. ;D
PoistaNää oli poron selkäruatoo. Hyvää, vaik niissä on luvattoman vähän lihaa.
Kylläpä teidän kelpaa, mikäs on ollessa koira, jos on tuollainen Koiramamma oman Äipän lisäksi.
VastaaPoistaLuulin kuitenkin ensialkuun, kun luin otsikkoa, että olette aloittaneet luuttuamisen, niin kuin Äipän apulaisina, ettei Äipän tarvi yksin luututa.
Kih hih, arvattiin, että joku joutuu harhateille tosta otsikosta. Luuttuamista me ei ollenkaan harrasteta, se on äipän ja välillä kyl iskänkin hommia. Ollaan kyl muuten ketterinä auttamassa, niiku ovipönkänä ku äippä viä mattoja ulos.
PoistaHerraLaarsson: Minä piilotan luut. Mitä multavampi paikka, sen parempi. Perunamaa on ihan ehdoton. Niitä on sitten sieltä mukava kaivella.
VastaaPoistaJaiks, HerraLaarsson, eiks niihin luihin tule liika aromeja siäl pottumaalla? Ei olla kokeiltu. Pyry-pappa kyl haitaili luitansa ja raahas niitä sitten sänkyyn, siis ihmisten sänkyyn, syätäväks. Ei tullu kiitosta...
PoistaVesi kielellä katselen teidän herkuttelujanne! Onpa kiva Koiramamma, sellainen pitäisi olla joka mäykyllä! Ja luuthan näyttävät ihan kurmetilta, laatutavaraa.
VastaaPoistaPirteää perjantaita Tuuliset Pojat ja terveisiä palveluskunnallekin.
Hyvää nää poronluut on, on kyllä. Suasitellaan. Nää on siistejä syyäkin, ku eivät oo tuareita.
PoistaOikein pirtsakkaa perjantaita ja viikonloppua sulle kuomahyvä ja Palvelijattarelle kans!
Koiramamma kuulostaa kyllä ihan huipputyypiltä!! Joku, joka tuo aina tuliaisia ei voi muuta olla! :)))))
VastaaPoistaJuu, kyllä syödään luita täälläkin. Tytöt rrrrrrakastaa niiden kaluamista!
Muiskuja sinne ja mukavaa viikonloppua! <3
Koiramamma on ihan huippu! Kui me saatas kloonattua hänet, riittäis sit Koiramammoja jokaiselle koiralle.
PoistaMe arvattiin, että Tytöt tykkää luista. Joo, ja me tykätään Tytöistä. Muiskeloita!
Me syödään hirven luita tai joskus myös palvattuja putkiluita. Onneksi alkoi tuo hirvenmetsästys, kun viimevuotiset ovat olleet jo kauan lopussa. Mökillä olisi edesmenneen Piski-sedän hirvenluukätköjä, mutta emme ole päässeet niitä metsästä etsimään, kun keväällä kyyt siellä luikertelivat. Mottomme on: kyllä hyvää luuta kannattaa odottaa. Sopisi varmaan teillekin.
VastaaPoistaAatu, hyvä idis noi hirvenluut. Täytyy meijän enskulle sanoo, että tua meille kaatopalkkaa hirvenluita. Siäl hän mettäs rymistelee, siis ensku, joka viikonloppu ja rymistelee siäl varmaan ne hirvekkin. Joo.
PoistaGaumeita tommoset luikertelijat. Mekään ei sen tähen päästä mettään ennen ku maa on jäätynny.
Voi kun suloiset luunsyöjät :) Täällä joskus syöty luu niin vatsa ei kestänyt....mutta pitäis kokeilla jos nyt vanhempana sopisi paremmin. Olisihin se sellaista herkkua !
VastaaPoistat. Nero
Koklaa ihmeessä, Nero, jospa sun vattas siätäis jo luita. Onhan niitä semmosia kuivattuja luita ja poronselkäluita ja vaikka mitä tarjolla, meinaan jos vattas menee vikkelälle tuareista luista. Luita on kyl kiva jältätä, siinä kuluu mukavasti aika ja hampaat pysyy terässä. :)
PoistaMinä lukasin otsikon väärin ja assosioin sen siivoamiseen eli luuttuamiseen:) hih. Kyllä meillä syödään luita ihan kaikissa muodoissa, mutta silleen säästeliäästi, ettei useampana päivänä peräkkäin. Muutoin tulee betonia peräpäästä. Ehkä suurinta herkkuu ovat sellaiset pakastetut rustoluut, joita saa parin kilon pusseissa. Niitä menisi varmaan se pussillinen kerrallaan ja sitten ehkä saatais mennä ell:iin tekemään jotain suolihuuhteluita. Joopa joo, Ossilasta terveiset, M-L ja Ossi.
VastaaPoista:D
PoistaJuu, ei voi syyä luita ku kerran viikossa, muuten menee maha tukkoon, ku muuten syyään napuroita. Pakastettuja rustoluita mekin syyään, ne on hyvii. Terpat Ossille! Herkutellaan luilla, niin pysyy hammaskalusto kunnossa.
Siis luut on ihan parhaita! Mä tykkään ihan hirveästi ja onneksi Jäbällä on niitä pakastimessa mua varten aina. Tosin vatsan toiminta mullakin menee melko kovalle, joten luut on harvinaista herkkua. t. Eka
VastaaPoistaJäbällä on varmalla sulle hirvenluita. Me joudutaan tyytyyn kaupan pakastealtaan tarjontaan. Niitä petonikikkareita joutuu kiältämättä päkisteleen ja joskus on tullu pelkkää sementtipöllähdyksiä. :D
Poista