Minä syön muonani hitaasi ja rauhallisesti. Seisten. Mutustelen ja makustelen ja kieltämättä olen vähän ranttu ruuan suhteen. Syön mäykyille tarkoitettuja napuroita. Lisäksi saan jauhislihaa, kanaa, vihannespitoista koiranruokaa ja raejuustoa. En nyt samalla kertaa, mutta vaihtelevasti.
En ole kovin siisti syöjä, vaikka hitaasti syödä puperrankin. Aina roiskuu kupin reunan yli lattialle. Juu, en syö niitä, mikä tippuu niin se tippuu.
Tuisku: Ruoka on hyvää ja sitä pitää olla riittävästi. Harvoin on, siis riittävästi. Olen nopea syöjä. Nuolen kuppini kirkkaaksi syönnin päälle. Ihan turha on minun kuppiani tiskata.
Ennen ryntäsin,
Myrskyn kuppi on puulieden lyhyellä sivulla, sitten on iso vesikuppi, jonka jälkeen on minun ruokailupaikkani lieden edessä. Vesikuppi on vedenjakaja, kih hih. Sitä en saa ohittaa ja rynnätä häiritsemään Myrskyä.
Myrsky: Näin meillä, kuis teillä?
Moi hauskat pojat!
VastaaPoistaJimi on sellainen ruuan kuskailija, saattaa ruuasta riippuen kuskata sitä matolle ja syödä siellä ja hakea lisää. Matolla on ilmeisesti kivempi syödä? :)
Erottelu onnistuu myös loistavasti, raejuustomurut (jos mamma erehtyy sellaista laittamaan) erotellaan nätisti lautasen reunalle.
Juu, kyllä me Jimi tiädetään, se on Pepin ja Rillan kamu/sukulainen. Onpas Jimpsukka tarkka ja vähän ronkelikin. Vai matolle! No, pitäähän se pöytäliina olla, hih.
PoistaOn se hyvä juttu kaima että sinulla on oma pieni apuri kuka imuroi sun ruoantähteet. Ja on se vissiin hyvä teidän äipällekin. Sille jää vähemmän siivottavaa. Ja jos vielä kuppien tiskaus (tai ainakin esipesu hoituu) niin vielä hienompi juttu.
VastaaPoistaMyrsky: Näin on, kaimaseni. Jokaisella itseään kunnioittavalla koiralla/kissalla/äipällä pitäs olla tommonen Tuisku-imuri.
PoistaKomppaan Tuiskua. Mitä sitä turhia hidastelemaan, jos ruokaa on tarjolla. Piilon vaan,ja äkkiä. Kuppi puhtaaksi. Kaikki kelpaa. Putsaan myös muiden eläinten ruokakupit, jos niitä on saatavilla. Niin hullu en ole, että yrittäisin jonkun muun kupille, jos se joku vielä syö. On huonoja kokemuksia sellaisesta yritteliäisyydestä. Lattialta syön kaiken ihmisiltä putoilevan, mutta vasta luvan saatuani. Jotain tapoja sentään!
VastaaPoistaMutta Myrskyseni, nauti sinä vain omalla tavallasi! Onneksi Tuisku on jo ymmärtänyt, että oma ruokakuppi on koiran pyhin asia ja antaa sinun nautiskella arvokkaasti.
Tuisku: Hianoo, Aatu, sä oot kamu mun makuuni. Ruoka vaan äksää sinne minne se kuuluu elikkäs masmaloon. Vähänkö meillä olis siistiä, ku säkin asusisit meillä. Voitas vuorotella imurivuoroissa.
PoistaMyrsky: Kyl ruoakarauha pitää olla, totta joka sanasi.
Mähän hotkaisen kaiken mitä saan, just ja just jää maku suuhun. Kun suun saa nopeasti tyhjäksi niin voin ottaa lisää!
VastaaPoistaTuisku: Hih, mehän sitten ollaankin ihan samiksii.
PoistaMä syön niin nopeasti kuin mahdollista (emännän mielestä mahdotonta) ja katson sitten perään, että "nytkö se jo loppui?".
VastaaPoistaMulle kelpaa mikä vaan. Söin aiemmin Specificin penturuokaa. Nyt piti vaihtaa ison koiran ruokaan ja samalla mut laitettiin lihotuskuurille. Mulle ostettiin Specificin aktiivisen koiran ruokaa, mut se ei sovikaan mun mahalle.
Emäntä on miettinyt barffausta, mutta sitä kuulemma mietityttää vähän, miten mä saan sit kaikki tarvittavat terveelliset aineet. Miten tuo mäyräkoiran ruoka on maistunut sulle, Myrsky? Minkämerkkistä se on?
Mä saan ruoan lisäksi viiliä tai piimää ja jotain kissan tai koiran hyytelöitä.
Kyllä mua pidetään hyvänä!:)
Myrsky: Me syädään Royal Caninin mäyriksille tarkotettuja nappuloita. Mä aikuisten ja Tuisku pennuille tarkotettua.
PoistaMä kun voin olla syämättä pitkiäkin aikoja, niin äipän kehveli on kesiny mikrossa sulattaa/paistaa 2-3 Oscarin jauheliha- tai kanapullaa. Sitten hän sörssää sen nappuloiden joukkoon ihan sipellykses. Pakko on syyä kaikki, että saa ne lihapullatkin. Mut näin parempi, ku mä helposti näytän ihan kalanruodolta.
Ei me sitä barffausta viittitä, ku siin pitäs olla melko tarkkana. Semmostakin yks asiantuntija sano, ettei saa antaa nappuloita ja raakaa lihaa yhtäaikaa. En sit tiää, ku mä oon vaan piäni koira.
Varmasti sua pidetään hyvänä, tommosta sulosta rimessaa!
Täytyykin laittaa kissamamman korvan taakse, että esittelen meidän ruokailutapoja. Tai siis kissojen, ei mussa ole mitään katsomista. Ja joka katsoo, näkee että maittanut on :)
VastaaPoistaPojat: Ai ookko sä vähän niiku meijän äippä? Ollu ruoka-aikan kotona, hih hih.
PoistaTee vaan juttu kissojen ruokailutavoista. Me ootellaan vesikielellä, jos ny saa tämmösen ruoka-aiheisen vitsin tähän lopuks paukautta. :D
Mä oon kuulemma sottapytty... Aina löytyy ruoanmuruja pitkin lattioita ruokakupin vierestä. Välillä mä otan nappuloitakin kupista kuonollisen, tipautan ne lattialle, ja syön vaan osan. Sit, jos mun nappuloiden joukossa on jotain muuta, vaikka perunamuusia, niin mä syön ensin muusit pois. Nappuloissa kiinni olevan muusin imeskelen ja sit syljen nappulat lattialle. Mulla on semmonen sopivan korkunen ruokapöytä, missä on upotukset ruoka- ja vesikupeille. Ei tarvi kauheesti kurkotella lattialle asti. Pöytä oli ensin iskän käytössä, mut sit mä perin sen. Aiemmin mulla oli kupit vaan lattialla ja mulla oli tapana välillä ruokakuppia pyöräyttää. Lopetin pyörittelyt aina siihen, kun emo tuli sekoittaan nappuloita (sen mukaan vaan juoksutin sitä, en tunnusta;)). Se luuli, et tosta tavasta päästäis, kun sain pöydän, mut nyt mä aina nakerran sitä pöydän reunaa, kun tahtosin saada sekotuksen.:D
VastaaPoistaMyrsky: Sähän ny melkosta limmakkaa pidät syödessäs. Vai töpeksit muusin imeskelyn jälkeen nappulat permannolle! Keh, heh, ton mä haluaisin nähdä. Teillekin mahtuis yks Tuisku-imuri, sehän suorastaan eläis sun ylijäämämuonallas.
PoistaEmot ja äipät on ja eläävät vain meitä varten. Jeh?
Vesikuppi on vedenjakaja :) Syödään nykyään jo rinnakkain, kun Arttu ei enää meinaa tukehtua hotkimiseensa toisen koiran rinnalla. Basse istuu ja pupertaa, mässyttää ja massuttaa, muuhkii ilmaa ja katselee... Arttu pistelee ruuat kupistaan - ellei sitten satu olemaan jonkun naapurin koiraneitosen juoksuaika, jolloin voi puolipaastota parikin viikkoa emännän tuskaksi.
VastaaPoistaMut me ollaan aika siistejä... ja jos jotain tippuu, Basse kyllä palaa siivoamaan :)
Eilen mamma teki itselleen iltapalaa, kaalia ja semmosta. Me saatiin kerjäämällä iso kaalinlehti lattialle! Sitä ei muuten enää ole :)
Pojat: Eiks ollukin hyvä sutkaus toi vedenjakaja, hih. Niin että teilläkin on kaks ihan täysin erilaista aterioitsijaa. Joo. Mut hyvä, että teillä on Basse-imuri. Pysyy ruokatila siistinä. Puperretaan!
PoistaAi kaalia? Täytyy kokeilla. Hyvä vinkki.
Me emme tarvitse vedenjakajia, kun Ossi ei sentään riitele itsensä kanssa. No vesikuppi on kyllä allergiapipanoiden vieressä. Ossi syö vain kupistaan ja aika siististi. Ei hotki. Koetin kerran aktivoida sitä ja levittelin pipanoita keittiön lattialle. Lopputulos oli se, että jouduin keräämään pipanat ja heittämään pois. Ossi vaan tuhisi.... Terveisiä M-L ja Ossi ps. Miksi ei saisi antaa raakaa lihaa ja pipanoita? Minä kyllä annan. Tosin en sotke sitä lihaa pipanoihin.
VastaaPoistaPojat: Ossi on kentlemanni ja syämistavat sen mukaset, siistit. Myrsky jäljestää ja kerää kinkunkipenet ja Tuiskulle kelpaa mikä mättö tahansa.
PoistaEi yhtään tiedetä miksei saa antaa napuroita ja raakaa lihaa samaan aikaan. Joku barffaaja vois vinkata. Tai sitten tämä asiantuntija puhu pötyä, en kyl usko, kun hän myy barffia.
Ihana ja kuvaava otsikko, hihhihhih! ;D
VastaaPoistaMeillä Rilla on se hotkija ja Peppi, ei ehkä sotkija, mutta nirsoilija. Aika usein Rilla saa syödä Peppin kupin tyhjäksi, kun pitkuliini jättää osan ruuasta syömättä.
Pojat: Mikä näitä pitkuliinejä vaivaa, kun ruoka ei aina maita? Paitsi Tuiskulle. Hih.
PoistaMamma ei syö Helmin ruuantähteitä, vaikka isompiruokainen onkin :)
VastaaPoistaPojat: Mahtavaa!
PoistaNiin se on pojjaat, et' nopeet syövät hitaat ;) No ei sunkaan, hienoahan se on, että Tuisku on oppinut antamaan sulle, Myrsky, ruokarauhan. Ja hyvä se on, että se sitten jälestä päin siivoaa paikat. Siisti pieni mies!
VastaaPoistaMun äippä ja varsinkin iskä haukku mua taannoin pikkasen pläskiks ja mää päätinkin sit pitää hiukka matalaa prohviilii ton syömisen kanssa. Johtuu hormooneist, sano äippä, kyl se siit sitte taas kohta alkaa toi ruoka maittamaan. Mut mul on kyl melkos lailla rauhallinen tapa syödä. Oikein pitää välillä istahtaa ja makustella ruokaa. Oon samanlainen kuin Myrsky, että lattialle tipahtaneita murusia ei erityisemmin syödä, poikkeuksena tietysti oikein isot murut. Että kyllä meilläkin joskus tarvittais tuollaista Tuisku-imuria ;)
Myrsky: Vai oot sä muka pläski! Ei suinkaan, ku justiinsa silmiä hivelevän sopiva.
PoistaTuisku: Juu, pitäsköhän mut patentoida, kih hih, luomuimuri.
Hiihiiii, Kyllä ootte hauskoja;) Tiitu on nirsoilija, sille ei meinannu kelvata mikään pienenä, kyllä nyt kelpaa paremmin! Aamulla on kourallinen pieniä "jäniksenpapanoita" kupissa - syödään jos syödään, jos ei oikein maistu, kannetaan suullinen olkkarin matolle ja syödään siellä! Sitten on illalla tarjolla Cesaria, siinä lisäksi jauhelihaa tai sydäntä keitettynä. Hartaasti ja harkiten syödään, ettei vaan olis emäntä piilottanu jotain outoo ruokaan:) Maukkaita ruokailuja;D
VastaaPoistaps. äipän pitää ilmottaa teijät tänne, http://galleria.menaiset.fi/rukkapets
Myrsky: Tiitu, sulla onkin hyviä herkkuja tarjolla. Mulla on ollu joskus kieltä, ei oo kyl pitkään aikaan näkyny. Outous on outoa! Pitää olla tuttua ja turvallista. Aina.
PoistaMepä katotaan tota kisaa. Kiitti vinkistä? Ootko itte osallistunnu?
Jaa teillä menee ja tuolleen että joku hidastelee, ja sitten toiset joutuu hermoilemaan jääkö mitään, ja koska ne loput saa syödä.
VastaaPoistaMe äiskän kanssa hotkaistaan kaikki heti, ja välillä vaihdetaan kuppejakin siinä tohinassa.
Lennu taas syö ensin herkkupalat, ja ennenkuin siirtyy nappuloihin käy katsomassa mitä meillä on.
Tai yleensä, mitä meillä oli.
Ja muuten, täytyy kehua että me syödään oikein ekstra-energiaa, sitä nääs tarvii näin jahtikauden alettua.
Pojat: Toi oli paha, että Lennu käy kattomassa mitä teillä OLI kupissa, hih. Jahtikausi! Sitten kannattakin tankata, että jaksatte siel mettääs remeltää.
PoistaPaavo on Tuiskun kanssa samoilla linjoilla, ruoka mahaan ja muihin hommiin! Hotkista vaan. Ja Mirkulle tiedoksi: meilläkin syödään Royal Caninin mäykkyruokaa, se on sopinut Paavon vatsalle. Kun siirryimme junnuruoasta aikuisruokaan, kokeilimme Boosteria, mutta Paavon massu ei tykännyt. Vaihdoimme takaisin RC:hen. Siitä ei ole tullut ongelmia.
VastaaPoistaRC on tietty kalliimpaa, mutta ei mäyräkoira syö meitä konkurssiin. Ainakaan sinä aikana, kun me annostelemme ruoat. Barffaukseen meilläkin ollaan liian laiskoja. Nappuloista ja raa´asta lihasta samanaikaisesti ei ole tullut ongelmia.
Tuisku: Juu, justiinsa noin. Äkkiä murot mahaan ja baanalle. :D
PoistaRC mäykkyruoka on kyllä hyvää. Sitä söi jo Pyry-pappa aikoinaan.
Alfien ja Aslanin mielestäni barffaavat. Meijän äippä ei viitti nähdä vaivaa, mutta kyl nää nappulatkin meille maittaavat.
Jaahas. Meillä syödään niin, että Musti syö siivosti, se on muutenkin niin kiltti ja kunnollinen. Ransu syö niin, että se nostaa ruuan kiposta lattialle ja mussuttaa siinä ja jättää jämät siihen lattialle. Ehkä mun pitäis hankkia tuollainen Tuisku siivoamaan Ransun jäljet?
VastaaPoistaTuisku: Ransu on sitten ihan samis meidän Myrskyn kanssa. Kyl teidänkin tarvii hankki oma Tuisku, mut ette saa, äippä ei anna. :D
PoistaPipukka:
VastaaPoistaMinäkin syön ruokani hitaasi ja rauhallisesti. Kieltämättä olen kranttu ruuan suhteen. Voin olla syämättä pitkiäkin aikoja, mutta toisinaan kuppi tyhjenee suht nopeesti. Ruokahaluni ei ole koskaan ennalta arvattavissa. Siihen vaikuttaa mm. onko ”naistenpäivät”, lenkuran pituus, olenko paiskinut koko päivän kytt…valvontatehtäviä, vai olenko ollut mettäretkellä? ja tietysti kuten immeisillä, joskus vaan maistuu ja joskus ei. Minulla on kuulemma sisäänrakennettu siivilä suussa. Jos äippä on yrittänyt sekoittaa ruokani joukkoon jotain yliterveellistä tai muuta yäks ruokaa, sihtaan sen hyvin ja kaikki sellainen jää kauniisti kököttämään ruokakuppini pohjalle. Inhoan ihmisten suorittamaa imurointia, joten en myöskään itse halua imuroida mahdollisia ruoanroiskeita tai ihmisten jättämiä muruja, imuroikoon itte vaan. Tiskaamisesta pidän. Jos syön kaiken ruokani, pesen myös kuppini niin hyvin, että sen vois nostaa ihan hyvin astiakaappiin. Minulla on myös maailman suurin suuliina eli serveetti. Äippä on levitellyt niitä lattioille sinne tänne. Itse se kutsuu niitä matoiksi. Ruokailun jälkeen pyyhin aina suupieleni näihin serveetteihin. Eteisessä on paras serveetti, se on kudottu vanhoista räsyistä. Eilen oli onnenpäivä ja minäkin sain Gourmet ruokaa, hih. Minulla oli omassa harmaan arkisessa ruokakupissani sitä samaa arkista ruokaa, mitä tarjotaan lähes 365 kertaa vuodessa. MUTTA äippä oli grillannut muille ison kasan meheviä pihvejä!!! Arvatkaa kun hän nosti tarjoiluvadin keittiön pöydälle… sieltä leijaili lattiaa kohden aivan taivaallinen tuoksu. ”Hei äippä, minäkin tahtoisin, pliis”. Ei muuta kuin draamakuningatar kehiin. Vedin syvään henkeä, niin että vatsanahkani (melkein) osui selkärankaan kiinni, ja poskeni vetäytyivät lommolle. Tirautin pari tek…oikeaa kyyneltä kosteuttamaan silmiäni, suuntasin suuret ruskeat nappisilmäni kohti äipää. ”Oih, olen viikon ollut syömättä mitään, kuuletko kuinka vatsani kurnii” No eihän se äippä voinut vastustaa vaan antoi minulle OMAN pihvin, kuulitteko? Leikkeli valmiiksi suupaloiksi, kylläpä oli hyvää. Tiskasin astian ja kokeilin pyytää lisää, ei tullut, mutta Pappa kateellisena äipän saamasta suosiostani antoi jälkkäriksi palvikinkkusiivun. Olipas ateria. Mutta väärinkäsitysten välttämiseksi totean, että tätä ei tapahdu kuin pari kertaa vuodessa, ettei täällä aina sentään herkutella. Ja sit porkkanaa olen syönyt viimepäivinä. Äippä kuorii iltapalaksi porkkanan ja me jaamme sen tasapuolisesti kahtia, rouskutetaan oikeen kunnolla.
Myrsky: Meitä on sitten kaksi ranttua syöjää. Totta on, että aamulenkuran jälkeen ruoka maittaa paremmin. Vai sait sä oman piffin! Hulppeeta. Se mahto olla hyvää. Me ei semmosia herkkuja olla koskaan saatu.
PoistaAi, sä popsit porkkanoita. Varo vaan ettet sä muutu pupujussiks. Vaik vähän sä kyl oot pupumainen, semmonen söpönen.
Alphonse: syön maltillisesti ja nätisti, vedenkin juon suhteellisen hiljaisesti ja roiskuttamatta. Ruokaa ei minulta juurikaan tipu kupin reunojen yli. Syön kaikkea mitä tarjotaan. Syön sitäkin mitä ei tarjota.
VastaaPoistaAslan: syön nopeasti, syön tehokkaasti, syön niin että ruokaa löytyy mm. korvistani ja selästäni välillä. Vedet juon niin, että sitä riittää lattiallekin. En saa mennä Alphonsen kupille. Joskus menen. Saan toruja ihmisiltä.
Kupit meillä on vastakkain kun syömme. Joudumme istumaan ensin alas, katsomaan ihmistä silmiin ja luvan saatuamme saamme aloittaa ruokailun. Nuolen lattian syönnin jälkeen. Nuolen myös Alphonsen naaman, koska sillä on saattanut jäädä ruokaa viiksikarvoihin tms. Ruokaa on aina liian vähän, vaikka saankin enemmän kuin Alphonse. Kaikkea tykkään syödä, paitsi kurpitsansiemiä en.
Pojat: Teilhän menee noi ruokailut kuten meillä, kih hih. Juu, meidänkin täytyy istua ensin, sitten äippä kilauttaa ruokakuppia ja sillon pitää katsoa nakottaa äippä silmiin, sitten äippä sanoo "ole hyvä" ja laskee ruokakupin maahan.
PoistaTeil on Aslan-imuri. :D