Tärkeitä hommeleita

 Tuisku: Mul on vastuullinen virka täs huushollissa.
Mä toimin ylimmäisenä laaduntarkkailijana sekä tyänjohtajana.
Kattokaa ny kui hualimattomasti äippä kitki rikkikset.
Ihan piti nokalla tökkästä,
että paappa nainen sormes uuvestaan multaan,
ja nyhä tarkemmin.
Joo.

Sisko kävi parturissa, ja jotain tonkimassa,

ku parta on rapanen.

Se on mukavaa ku joku alistuu ryhtyy tyynyks.

Kyl kuulkaa on paljon tarkkailuhommeleita näinkin piänellä pihalla.

Meinaa vanha ihan uupua.
Onneks saan nokostella välillä.
Joo.

Uuvet kupit

 Tuisku: Tyttis osti meille uuvet ruakakupit.
Toi sininen on mun.

Varsinki Wiimalle tulee närästystä syätyään,
niin noi kupit on vähän korkeemmalla,
ku niis on tommoset jalat,
ni on helpompi syää, ja vähentää samal röyhtäilyjä. 

Siukku syä hittaasti.
Mulla ei oo lupa mennä sillon liian liki.

Vasta sitten, ku siukku on lopettannu,
saan mennä syämään maholliset jämät.
Harvon on jääny mitään, harmikseni.

Täyvellä mahalla ei jakseta pelata palloo.

 

Voihan anaali!

 Wiima: Mä oon ollu kippiinä.
Ihan kökkö juttu!
Kirjaimellisesti.

Mulla tulehtu anaalit viikko sitten sunnuntaina.
Tiätty viikonloppuna, totes äippä.

Hinkkasin peppua jopa sementtilaattoihin.
Huanosti siinä tiätty kävi.
Paise puhkes.

Onneks päästiin heti maanantaiaamuna tohtoriin. 
Tänne meillepäin on avattu uus eläinlinikka, Muru.
Niil on jopa röntkeni, kerto äippä.
Ei tarvii enää ajaa maanääriin.

Pääsin nukutuksen ja huuhtelujen jälkeen kotiin.
Kipu- ja antipiootit mukana.

Koiramamma kävi lohuttamassa.
Samoin Tyttis ja Ihmisveikka. 

Koko viikko on ollu vaikeeta.
Ei pysty oikeen käveleen eikä istuun.

Ny on tilanne jo paremmassa jamassa.
Lääkkeet puri ja pepa on melkein kunnossa.
Haukuttiin veliveikan kaa ukkoselle.
Ei tykätä.

Ilosta menoo kaikille!

 

Karvaista menoa

Wiima: Täs mä ny oon, 
mainosmustina ja tuistina Turussa.
Ei huano!

Visit Turku

Äippäkin pääs kuvaan.

Se on kuulkaa huamenna heinäkuu,
eikä kesä oo oikeen viälä ees alkanu.

Ilosta menoo!

#visitturku 

Apureita ja akropatteja

 Tuisku: Ihmisveikka auttoi äippää kokomaan pöytää.

Mää pualestani autoin ihmisveikkaa.
Tuliko kiitosta?
Noup.

Urakka kuiteskin kävi voimille,
joten piti huilata välillä.
Joo.

Wiima: Täs kattelen tota veikkaa...

...että onks se joku akropatti,
vai vaan höhlä.

Äipän kans iltalenksulla,
joutuu yllättäviin tilanteisiin.
Ei tulle sentään molskis ja loiskis.

 

Tyttö ja potkupallo

 Koululaiset pääsi kesälaitumille.
Joo.
Helmi, äipän kummitytön tyttö,
tulii suaraan meille.
Ah autuutta!

Juastiin...

...ootettiin jotain tapahtuvaks...

...huilittiin...

...ihmeteltiin sisiliskoo Torronsualla...

...ja paljon muuta.

Mä avasin potkupallokauden.

Se loppu pikaseen.
Mitään en tehny.
Joo.

Ilosta kesää kaikille!

 

Turistimurrena Turussa

 Joo.
Niinhän siinä sitten kävi,
että olin viiksikarvan verran söpömpi
kuin muut turistimurren roolia hakevat mustit.
Elikkäs pääsin esitteleen Turun kaupungin
matkailuesitteisiin ja -videoihin Uittamon koirienuimarantaa.
Olipa kuulkaa pähee päivä!

Onks toi meijän äippä tanttara,
vai toi mukava kuvaajaherra hurjan pitkä?

Mua kuvattiin eestä ja takaa.
Hain palloo ja hyppelin sekä juaksin tuulen lailla.

Oltiin sitten viäl toisessakin kuvauspaikassa,
tai niiku me näyttelijät sanotaan,
lokaatiossa, Samppalinnan mäellä.
(Kuvat otti Saiju/Brave Teddy)

Siäl mua ei enää vilmattu,
sain nauttii maisemista,
ja ottaa rennosti.

Äippä pupelsi Piispanmunkkia kuvauksissa,
joo hänelläkin oli piäni sivuosarooli.
Kauhulla ootan niitä kuvia.

 

Onks pakko jos ei taho?

 Niin...

 

Etkotnötkötjatkot

 Tuisku: Tuli vähän viätettyä synttärietkoja.
Äippä sekos taas päivistä.
Rupes väittään, että mul on syntsät viijes päivä.
Noh, ei oo, ku 12. päivä.
13 vuatta tulee mittariin.

Mut ei meitä siukun kaa yhtään haitannu nää etkot.
Saatiin ihmisveikalta ja Tyttikseltä lahjoja. 😁😄

Tyttis sano, et nää lelkut on tosi kestäviä.
Arvatkaa oliko?

Kukahan on nakertannu mun sorsalta pyrstön?

Wiima: Olen syytön.

Ny on hyvä nötkötellä sohvalla tyytyväisenä.
Koht on ne oikeet synttärit,
ni päästään jatkoille.
Joo.

 

Turre, turrempi... siloturkki

 Wiima: Hyvin tuuheentu turkki talvenmittaan.
Joo.

Ei haitannu kevättuulahdukset,
ku turkki lämmitti.

Tassujen mukana tuli sisälle risuja ja männynkäpyjä.
Noin äippä ainaskin väitti.

Nyt puhaltaa toisenlaiset tuulet.
Meinaan kävin trimmissä.
Olen Siloturkki Prinsessa.

Täs on kaks lyhytkarvasta kääpiömäykkyä.
Tai ainaskin melkein...

 

Me

 Saatiin Tyttikseltä kuvakooste.

Hauskanen.

Runokirja, jos on lämpöö ja rakkautta

 Pitkästä aikaa meilt tulee kirja-arvio.
Voitettiin Team Vallattomat 2.0 plokista runokirja.
Ai mahotonta, ku olikin koree kirjanen.
Rakkauden rytmissä hengitän, Ulla Ollanketo.

Täst pääsette lukeen meijän muita kirjajuttuja.

Mukana oli hianosti taiteiltu koirakortti.

 Äippä teki plokiinsa arvion runokirjasta.

Me tykättiin tästä runosta:

Auringon kirkkaudessa,
ajasta aikaan.
Säteilee
Rakkaus
maailmaan
ja maailmassa.

Rakkauden rytmissä hengitän
Ulla Ollanketo

Tos runos on lämpöö ja rakkautta.
Joo.

PS. anteeks runoilija Ulla,
että me vähän innostuttiin raapiin sun somaa kirjaas.
Tuisku, tapansa mukaan, yritti jopa natustella kulmia.

 

Hui, hai! (ja tilastoja)

 Wiima: Ai gaumeeta!
Piha on ku valtameri.
Onneks oon jäälautan päällä.

Mut mulla on missiooni (impossiple).
Jarpsut kastuu.
Iiik!

Pallo on pelastettava.

Mites täältä saarelta pääsee poispoikkeen?

Hui, hai!

Ai, se olikin vaan veliveikkanen.

No niin, taas on käpsät kuivalla maalla.
Pallo tallessa, ja peli jatkuu.

Ansaittu huilaustauko.

 Sitte vähän tilastoja.
Meijän sivuja on kattottu yli miljoona kertaa!
Voiks olla totta???

Ollaan oltu blogi.fi tilastoissa 10 ulkopuolella,
mut nyt ollaan tehty paluu kymppikerhoon.
Naukulan kerho on pysynyt listoilla mukana koko ajan.
Uusia plokeja on tullu paljon,
ja vanhojen kamujen plokeja poistunu.
Näin se elämä kuljettaa...

Joskus ollaan oltu Ronssirinssejä.